United States or Solomon Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ne olivat naulatut erään puutarhan lauta-aitaan, jonka yli kaareutui kirsikka- ja omenapuita, oksat hedelmistä notkuen. Kaikki ovat mukana. Koko maailma palaa. Erakko parka rauhanmadonnineen... Minä narri uusine uskoineni! Tieni vei erään rautatieaseman ohitse. Se oli pieni paikallisasema keskellä vihertävää niittyä, rakennettu matkailijaliikettä varten, somaa tyyliä, kuin huvimaja.
Kuulijat naurahtivat. »Ja se vanahemp' kuuluu olevan vävy ja nuoremp' appi», naureskeli kertoja taas. »No elähän! Jopa jottain!» Hilpeys yhä kasvoi. »Jotta sekö sitä on sitä Hämmeen puolen tyyliä?» pisti muuan. »Se kait sitä lienöö!» Odottajat hymyilivät toisilleen keskinäisen ymmärryksen pilke silmässä.
Jos yrittäisi karakterisoida tätä tyyliä jollain kirjallisella iskusanalla, olisi sitä kai nimitettävä impressionistiseksi. Se on jotakin varsin modernia eikä tietenkään vailla esikuvia. Niillä alituisesti vaihtuvilla näyillä ja mielialoilla, jotka tämän kirjan muodostavat, on muutamia silmäänpistäviä omituisuuksia.
Parin päivän perästä kuletti Bill minut jälleen asuntoonsa, veti minua pakkilaatikkojen, olkien ja paperien välitse katsomaan komeata vierashuoneen sisustusta josta hän iloitsi kuin pieni lapsi uudesta lelustaan. "Katsoppas näitä tuolia", sanoi hän, "granaattipunaista, kukkasellista silkkiä, sohvat ovat aivan samaa tyyliä, samoin uutimet ja matot. En eläissäni ole näin kaunista nähnyt.
Kun astuu sisään tuohon vanhaan rakennukseen, kohtaa siellä tulijaa nykypäivinä harvinainen näky, kahdeksannentoista vuosisadan loppupuoliskolta muuttumattomana säilynyt huoneusto. Melkein joka huoneessa on kuuluisa koristemaalari Desprez aikaa ja tyyliä uskollisesti seuraten koristellut ja maalannut öljyvärikankaalla päällystetyt seinät.
Olkoon talomme mitä tyyliä tahansa, matala tai korkea, olkoon se laaja, valkoinen herraskartano viheriäisine ikkunaverhoineen ja satavuotisine tuulessa huojuvine jalavineen tai erämaan yksisuojainen hirsimökki, aina liittyy sen muistoon lumousvoima, joka näyttää sen meille toisenlaisena kuin kaikki muut talot maan päällä.
Salissa on mustapuiset, punapäälliset huonekalut ja yhdessä nurkassa "ryhmä" sellaista uutta tyyliä, s. o. mahognyn väriseksi kiillotetusta koivusta tehty pöytä tuolineen, jotka ovat päällystetyt suurikukkaisella vihreällä sametilla.
Nehän eivät vielä tee tyyliä edellä esitetyssä mielessä, eivät ennenkuin sulavat teoksen asialliseen sisältöön, kuten Vaaran-kuvauksissa on tapahtunut. Viimemainituissa vasta voikin todella puhua Pakkalan valmiista tyylistä. Se on sekä asiallista että elerikasta. Varsinkin kuvaavat verbit ja vertaukset jakaantuvat varmemmalla tahdilla yli esityksen.
Teidän mattonne oli eri tyyliä kuin kaikki muu huoneessa, ja esiintyi siinä niin räikeänä vastakohtana, että kaikki muu teki rappeutuneen vaikutuksen. Sen väri ja laatu oli aivan toisenlaista elintapaa varten ja vaatii alituisia muutoksia.
"Tunnustakaa pois", sanoin, katsellen heitä, "ettekö ole salaliitossa eteisen mattoa vastaan." "Kuinka sen arvasit, isä? Minä vain sanoin Marialle, että eteisen kömpelöt villamatot hyvin huonosti soveltuvat vierashuoneen brysselimaton kanssa; ja muistathan, äiti, minkä kauniin mallin Ketshem ja C:o näytti meille ihan samaa tyyliä kuin vierashuoneen matto".