United States or Ecuador ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näin ajan selityksest' On ihmis-arvo riippuva; ja voimall', Itsessään kiitettävällä, niin varmaa Ei ole hautaa, kuin se puhe-istuin, Joit' ylistellähän sen mainetöitä. Tuli tulen karkoittaa ja naula naulan, Kyvyn voittaa kyky, paula murtaa paulan. Pois tulkaa! Cajus, Rooma kun on sun, Sin' olet mennyt mies, ja silloin mun. VIIDES N
Ei auttanut enää salata samanpäiväistä katkeraa kokemusta ja hän tunnusti siis kaikki rouvallensa, mitä hän ennen oli laiminlyönyt ja sinä päivänä turhaan oli koettanut. "Se on naula arkkuuni", valitti hän. "Ei siihen ole pitkää aikaa kun näännyn johonkuhun tautiin ja minun täytyy erota täältä se kauhea tieto mielessä, että olen katkeroittanut sinun ja Edwardin tulevaisuuden.
Otti totisen muodon, venytteli sukankudelmataan, mitteli sen pituutta ja venytteli sitä sekä leveydelleen ja pituudelleen ja totisesti virkkoi: »Sehän on vanha sananlasku, että sinne naula menee, mihin kurikka ajaa.
Tuo nainen oli lopultakin ollut tuhon naula hänen elämänsä veneessä! Miksi hän taipui vanhempiensa pakotukseen ja oliko tuo pakko edes ollut niin painava? Miksi hän muuttui sen jälkeen kovaksi, ylpeäksi ja käsittämättömäksi? Eikö hän ollut sinä hetkenä kuunvalossa puhunut, melkein vannonut jotain?
Sovinto, rauha ja tyytyväisyys on enempi kuin puoli ruokaa, sillä niinhän sanotaankin, että rasvanen on rauhan kattila, vaikka vettä keitetään.» Rupesimme yhdessä miettimään että mikä naula se vetäisi. Aukesikin teitä mihin lähteä. Työalaapa oli, kykyä oli, kuntoa oli, tahtoa oli. Sulhasmiehenä.
»Kyllä se nyt pysyy, istuu kuin naula reijässään!» selittivät alapään koskimiehet, jotka palasivat hikisinä ja hengästyneinä rannalle, koetettuaan turhaan saada ruhkaa vasemmalta laidalta avautumaan. Pyörrekiveksi sanottiin muuatta tuskin puolta metriä vedenpinnasta kohoavaa kiveä aivan virran alasuussa, missä koski jo alkaa suvannonsuuksi levittäytyä.
SYLVI. Entä kun näytän sinulle heti paikalla . Lyömmekö vetoa? VIKTOR. Lyödään vaan. SYLVI. Minkä päältä? VIKTOR. Konvehti-naulan. SYLVI. Topp! VIKTOR. Mutta mitä sinä ajattelet? SYLVI. No? Oletko sinä ihan sama kuin ennen, vai etkö ole? VIKTOR. Sylvi kulta, onko tuo nyt täyttä totta? SYLVI. Tietysti. Kas niin, Viktor, joudu, joudu! Elä anna minun odottaa. Naula konvehtia muista!
Vastasin hänelle että te ette koskaan ollut pyytäneet minua tulemaan ja että te varmaankin heittäisitte minut ulos ovesta, jos tulisin, vaan se ei auttanut; hän sanoi minun velvollisuuteni lääkärinä olevan mieluummin heitättää itseni ulos ovesta, kuin olla tarjoomatta apuani. Ja se naula veti."
Morsian istui toisessa päässä waunua jonkun naula=laatikon päällä, suojaten siinä sateenwarjolla itseänsä; siihen oli myös kaikki heidän kaupunkituliaisensa rowittu. Sulhanen asettui aiwan toiseen päähän waunua, waunun korkean ja ainoan päälaidan wiereen seisomaan, ja siinä hän seisoi liikahtamatta.
Sitten kuului sähinä, kun Sakari karkaisi rautaa. "Miks'ei minulla sihise?" kysyi Väinö, pistäen rautanaulan, jota hän pihdissä piteli, veteen. "Siksi, ett'ei naulaa ole kuumennettu", vastasi Sakari. "Pistetäänpä naula vähäksi aikaa ahjoon, sitten se sihisee". Kun Sakari juuri oli tehnyt, mitä pojalleen vasta sanoi, ilmestyi Esa pajan ovelle. "Hyvää huomenta, Sakari!" hän virkkoi.