Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Jos aivan umpeen kiersin, niin kohta olisi myyrä metsänhaltija, joka sitä maan alitse talven pitkän pesään elättää, rientänyt sen korvaan kuiskaamaan: »Nyt olet kierroksessa, pakene pois!» Mutta vielä olisi siltäkin taialta liikkeelle lähtenyt, ellen toista tehoisampaa tehnyt. Minkäpähän teit?
Mutta Mikon mielestä oli Kaleniuksen puhetavassa jotain arkaa ja epävarmaa. Mitähän? Jotain pisti mieleen. Mikko päätti sen johdosta olla koko matkan sanaakaan hiiskumatta, mutta sen sijaan pitää silmät ja korvat auki. Nimismies rötkötti sivuittain reessä ja näytti nukkuvan. Kalenius, jolla tavallisesti oli hauskoja kaskuja jaariteltavaksi matkojen varrella, oli vaiti kuin myyrä.
Tiedättekös, Inger-rouva, tosin minä olen sellaisissa asioissa sokea kuin myyrä; mutta minulla on sellainen aavistus kuin hm! Kuin? kuin Nils Lykke tyttärestänne pitäisi. Silloin ette ole kovin sokea; sillä erehtyisin suuresti, ellette olisi oikeassa. Ettekö sattunut huomaamaan, kuinka halukkaasti hän illallisella kuunteli joka sanaa, mitä kerroin Elinasta? Unohti ruuat, juomat ja kaikki.
Hyi, Lassi, häpeänpä sinun tähtesi, mutta etpä olekaan ollut sotamiehenä, myyrä olet, joka maata kaivat etkä älyä kunniallisen urhon tavoin leben ja leben lassen. Mene nyt sisään äläkä hiisku sanaakaan, poika; kyllä minä kuormat laitan.
Rasmus herkesi hyväksi. Pidän nokkani kiinni kuin myyrä, vakuutti hän ja näytti nyt peltohiirtä tyhmemmältä. Sanoittehan itsekin, vaarikulta, että hänen armonsa tukka on harmaantunut. Sen sanoin, virkkoi Bergflykt. Mutta se ei ole armollisen kreivittären syy; syy on nuoren Bernhard-kreivin. Niin, niinhän se olikin.
Ellet sinä tule onnelliseksi, niin ei sitten kukaan. Onnen myyrä, mikä olet! Hän painoi Selman käsiä kasvoilleen, pudisteli häntä, esti hänen polveaan ja kätki viimein nyyhkien ja nauraen silmänsä hänen hartioitaan vasten. Eikö sinusta ole kuitenkin kummaa, että lehtori Hellman ajattele: lehtori Hellman, pyytää minua vaimokseen? No, ei ollenkaan kummaa, ei ollenkaan. Ketä sitten, ellei sinua?
Kun Erkki tuli kotiin, oli pöydällä kirje hänelle. Se oli hänen vanhalta, hyvältä ystävältään, joka oli useampia vuosia matkustanut ulkomailla. Muun muassa kirjoitti hän: "No, vanha ystäväni, miten on nyt sinun laitasi? Istutko sinä vielä niinkun myyrä haudaten itsesi kirjapölyyn ja vaellat menneen ajan varjojen keskellä?
Koko hänen ruumiinsa, niin hänestä tuntui, supistui äkisti hienokarvaiseksi myyräksi, silmänsä kävivät kovin pieniksi, mutta kämmenensä pullistuivat senkaltaisiksi hansikkaiksi, ja valmis oli myyrä, joka nummen kohdussa kaiveli honkien juurien alla.
Saakelin valloonit, ovat varastaneet taskumattini, rosvot. Hoi, tänne jokunen, olitpa vaikka turkkilainen; kunhan tuot pisarankaan viiniä, sanon sinua veljekseni, vaikk' olisit juutalainen, hoi! Onko se Larsson? virkkoi Bertel heikolla äänellä, sillä hänenkin kieltään kangerteli polttava jano. Mikä maan myyrä se on, joka siellä nimeäni kuiskaa? virkkoi sama ääni pimeässä.
Tyhmä rahjus, mitä sinuun myyrä koskee? Anna myyrän kaivaa! Kun koira sitte käveli aivan hänen rinnallaan, hän taas komensi: taappäin! Nyt koira käveli hänen perässänsä, ja näin hän oli karkoittanut kaikki tarpeettomat ajatukset taaksensa; hänen ei tehnyt mieli tietää mistään mitään eikä hänen levollista elämäänsä mikään saanut häiritä.
Päivän Sana
Muut Etsivät