Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Taioista suurimmat ovat ne, joilla ihmisiä lumotaan, mutta niitä lähinnä on otsotaiat, sillä otso on tietäjä eläinten joukossa ja monet haltijat ovat hänellä hallussaan, myyrä häntä talvella elättää ja hunajaa mehiläispesästä kantaa, palokärki kesällä hänen iloikseen viheltää ja edellään lentää. Mutta vaikka taikoja koko joukon tunnet, et tiedä vielä, mikä on taika, ja mikä on sen tarkoitus.
Suokaa anteeksi neiti, nämä naiset leikkivät hieman. Korjatkaa lasit! Minä maksan ne. Olkaa hyvä ja tuokaa koko konjakki ja 6 pulloa seltteriä. Koeta olla ihmisiksi, muuten en voi mennä minnekään kanssasi. Miksi hänen piti ärsyttää minua. Eihän siksi tarvinne tapella. Kun minä suutun, en tiedä mitä teen. Olkaa hyvä! Onneksesi Edvard! Pääsette Parisiin te onnen myyrä.
Myyrä, myyrä! huusi hän. Varo nyt vain, kun tulemme maihin! En ole vielä myyrä, ennenkuin ankkuri on laskettu, vastasi matruusi, valmiina purjetta kääntämään. Halkaisija sisään! Nosta etupurjetta! kuului kapteenin ääni. Halkaisija sisään! Nosta etupurjetta! vastasivat merimiehet. Komentoa toteltiin.
Oli vielä toinenkin, joka tätä huomasi, vaikka hän kulki kuin myyrä heidän joukossaan eikä näyttänyt ajattelevan mitään muuta kuin omaa riitaisaa olemistansa, ja se eli Lauri Karhu.
Sinä painat sen uskon avulla hatun syvemmälle päähäsi, väännät vainiollasi, rynnistät sanatyössä ja mullistat kuin myyrä pelloillasi ja alistut ja nöyrryt ja kannat kymmenykset, etkä napise, et mutkittele ja möräjä. Aamen!
»Ihminen on maan myyrä ja nainen on työjuhta.» Se oli sanottu jossain kirjassa, jonka hän joskus oli lukenut. Totta kai se oikein oli, koska kirjassa niin sanoi? Ja siis hän penkoo, tahtoo tahallaankin maata vasten painua! Sehän on hänen kutsumuksensa! Siinä oli jo ivaa tuossa, ja se kasvoi, ja sitä keräytyi yhä tiukempaan sydämen alle. Sitä enemmän raastoi ja repi Elli marjapensaita.
Lukija, muista, koskaan vuoristossa jos sumuun jouduit, jonka halki nähnyt et enempää kuin myyrä luomen läpi, kuink' auetessa usmain kosteoiden ja sankkain alkoi niiden puhki Päivän kuvastin ensin himmeästi kiiltää, ja mielessäs on kuvitella, nähdä sun helppo, kuinka Auringon ma ensin näin jälleen, ehtoolle jo painuvaisen.
Aivan oikein, onkin jo aika, etteivät vasta leivotut kyynäräherrat vie voittoa vanhoista kavaljeereista, vastasi maaherra kiivaasti. Tiedätkö, Kaarle, että tuohon alukseen kohta astuu valtiopäivämies, jolla on rauha taskussaan? Myyrä menestyy kolossaan, ja kauppiaan näköpiiri ulottuu tiskin takaa puodin oveen.
Tuppu oli istunut hiljaa kuin myyrä loppukohtauksen ajan. Mutta nyt hän otti pussin selkäänsä ja itsekseen puhellen: »Ei maar, en minä jouda tässä loritella. Vaikka Tuppu on hullu, ei se ole laiska, ja laiskan ei pidä leipäänsä syömän», lähti hänkin pois. Kylästä rupesi tulemaan karjalaumoja.
Päivän Sana
Muut Etsivät