United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ester, lapseni, käske laittaa teevettä; ulkona on niin hirveä ilma, ja me tarvitsemme jotakin lämmikettä. Ester meni. Nyt näki kreivitär hyväksi käydä suoraan asiaan ja virkkoi kursailematta, että ymmärtäväisen ja omistaan elävän miehen, semmoisen kuin Bergflykt oli, pitäisi etsiä itselleen kelpo vaimo. Tämä oli selvää puhetta.

Kohtuus vaati, että Bergflykt jo viimeinkin saisi kelvolliset ja lämpimät huoneet. Eihän hänen kävisi laatuun aina olla yksin. Kauniina vuodenaikana oli hänellä kukkasensa; mutta iltana semmoisena kuin tämä toki tuntee jokainen ihminen tarvitsevansa toveria, johon saattaisi ystävyydellä ja luottamuksella turvautua... Silloin saa hoidella ikkunaruukkujaan vastasi puutarhuri viattomasti.

Myös kreivi Kaarle Viktor oli tuosta vallattomuudesta pahoillaan ja koetti selittää kaikki leikinteoksi. Se ei tahtonut häneltä onnistua, ja kävelijät saapuivat nyreillä mielin huvimajalle. Täällä seisoi Bergflykt lakki kourassa salaisesti toivoen saavansa uusia kiitoksia onnistuneista laitoksistaan. Vai niin, sanoi kreivi Bernhard halveksivasti, tekö olette Bergflykt?

Vähän matkan päässä hänestä lähempänä ovea istui Ester Larsson villoja kartaten, ja keskellä lattiaa seisoi puutarhuri Bergflykt, joka oli käsketty sisään neuvottelemaan uusien taimilavain laittamisesta puutarhaan.

Rasmus herkesi hyväksi. Pidän nokkani kiinni kuin myyrä, vakuutti hän ja näytti nyt peltohiirtä tyhmemmältä. Sanoittehan itsekin, vaarikulta, että hänen armonsa tukka on harmaantunut. Sen sanoin, virkkoi Bergflykt. Mutta se ei ole armollisen kreivittären syy; syy on nuoren Bernhard-kreivin. Niin, niinhän se olikin.

Hän kertoi muun muassa, että Bergflykt vartavasten oli tuottanut kapallisen perunoita Saksasta ja että hän erinomaisesti oli osannut saada täällä viihtymään tuon uuden, Ruotsissa vielä hyvin harvinaisen, Suomessa miltei tuntemattoman kasvin, josta luultavasti tulisi vielä koitumaan paljon hyötyä.

Bergflykt, joka oli saanut merkin jäädä huoneeseen ja tähän asti oli pysynyt nöyränä oven pielessä, sai nyt käskyn selittää kokeitaan valtiopäivämiehelle. Hän esittikin asian selvään ja tarkasti niinkuin ainakin, kun sai puhua omaan alaansa kuuluvista asioista. Kreivittären salaiseksi iloksi näytti Larsson tarkasti kuuntelevan.

Rasmus on lurjus, joka olisi ajettava pois palveluksesta. Bergflykt on paha! huusi tyttö. Minä pidän Rasmuksesta, minä. Hän on tehnyt minulle veneitä ja myllyjä puron rannalla.

Sitä tuskin luulen teidän tarvitsevan pelätä vastasi kreivitär hymyillen. Tahtoisiko Bergflykt sitten ennemmin, että tyttö olisi köyhä? Tahtoisin kuin tahtoisinkin, vastasi puutarhuri. No niin. Sanokaa suoraan, Bergflykt: tahdotteko Ester Larssonin vaimoksenne? Puutarhuri hypisteli hylkeennahkalakkiaan ja vastasi sitten miehuullisesti: Tahdon.

Monta sadepisaraa putoaa mereen, ja monta liikaa vesaa versoo puun varjossa. Oletteko lopettanut työnne? Puolen tunnin kuluttua olisivat kaikki teidän armonne määräykset täsmällisesti suoritetut, kun vain saisin armon olla rauhassa, huokasi Bergflykt, vilkaisten kiusaajaansa. Hyvä on, jatkoi kreivitär tarkastaen valmistuksia.