Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Sotamiehet myllyssä säästivät laukauksiaan, he ampuivat vaan silloin kun voivat tähdätä. Silloin tällöin katsoi kapteeni kelloaan. Kun muuan kuula rikkoi yhden ikkunaluukun ja tunkeutui kattoon, mutisi hän: "Kello on neljä. Me emme mitenkään voi kestää." Vähitellen alkoi mylly todellakin horjua tuon kauhean kivääritulen edessä.
Ja samassa näyttäytyivätkin nämä todella Sauvolin metsän reunassa. Preussilaiset sotilaat myllyssä juoksivat edestakasin, päästellen käheitä huudahduksia. Vielä ei ollut kuulunut laukaustakaan. Fränzchen oli suunniltaan ilosta. Hän oli riistäytynyt irti isänsä käsivarsilta ja käyttäytyi kuin mielipuoli, nauraen ja taputtaen käsiään. »Ranskalaiset, ranskalaiset!»
Ei hän myöskään ollut tehnyt sitä voitonhimosta, Jumala varjelkoon!... Piispa itse oli antanut väkeä hänen avukseen, mutta hän oli kieltänyt tappamasta, ja Urbanus oli sittenkin sen tehnyt, kun Jumala häntä oli rangaissut sellaisella voiman taakalla... Nyt hän saa raskaasti katua tekoaan... Toiset laulavat myllyssä, hän, onneton, vain miettii syntejään ja rikoksiaan Karitsaa vastaan... Miten paljon hän jo on rukoillut Ja itkenyt!
Kotiin tultua keittivät myllyssä käviät, kukin jauho-osastaan, puuroa, mutta ei tullutkaan karhun ja hukan keitos hyvää ja makeata, niinkuin oli toivottu, vaan mustaa, karvasta ja kelvotonta. Siitä pahoillansa lähtee karhu revon luona käymään, saisiko hän tuolta neuvoa, miten puuroa pitäisi keittää, että se parempaa tulisi.
Silloin se oli tullut ja nykäissyt olkapäästä, että oli ollut lavitsalta pudota. Sitten se oli niinkuin ei mitään olisi tehnyt lähtenyt ulos, mutta ei senkään kengän kopsetta ollut kuulunut. Vai niin että myllyssäkin on eri haltija. On se myllyssä ja metsäsaunoissa ja metsämajoissakin, missä vain kolme yötä ovat ihmiset asuneet. Siinä kai ei luulisi haltijalla olevan paljon työtä.
Sauvalin tiellä, metsän rinteessä, voi eroittaa pitkän rivin punaisia housuja. Myllyssä syntyi kauhea sekamelska. Preussiläiset sotamiehet juoksivat sinne tänne, päästäen omituisia kurkkuääniään. Mutta yhtään laukausta ei oltu vielä ammuttu. "Ranskalaiset! Ranskalaiset!" huudahteli Françoise ja löi käsiään yhteen. Hän oli aivan kuin mieletön.
»Minä olen vihassa», tikasi Jukke, »ja pysyn vihassa, minä en tarvitse sinun lempeäsi.» »Mutta minäpä en usko että sinä yksinäsi voit olla vihassa», lisäsi Antti. »Yksi kivi ei tee myllyssä jauhoja, sanotaan, etkä sinäkään yksipuolelta voi kauan kantaa vihaa, kun näet, etten minä ole vihainen. Yksinään ei puu pala, on sananlasku.»
Toinen työskentelee teollisuuden myllyssä, toinen taasen kapuaa tieteen Alppien korkeimmalle huipulle, kolmas taasen sodassa lähimmäisiään vastaan murskautuu taistelun kallioihin, ja sitten kukin näistä taivaasta lähetetyistä kutsutaan takaisin. Hänen maallinen tyyssijansa hajoaa, niin, jonkun ajan kuluttua on se varjo, jota ei millään inhimillisillä aisteilla enää voida havaita.
Silloin on leikki kaukana. MATLENA. Oikeinko totta? Sitä nyt ei kukaan uskoisi. SILJA. Eikä hän anna perään, vaikka kuolisi siihen paikkaan. Jäyhempää ihmistä en tiedä toista. MATLENA. Sitten ovat ehkä kaikki yhdessä myllyssä. SILJA. Pahaa pelkään. MATLENA. Topra-Heikki tietysti etupäässä. Kuinkas muuten. Ja Mikko taas seuraa häntä vaikka tuleen. SILJA. Sinä Mikon sijassa tekisit juuri samoin.
"Se on siivo ja säyseä jaa, johan sanoin sen," ja minä kysyn kiireesti: "Onko se tuota saanut heiniä kun ei ollut korttakaan vanhoja heiniä koko talossa, kun piti keväällä syöttää kaikki ja repiä olkikatotkin?" "Minä niitin äitinne luvalla apilasta." "No, sehän sopi erinomaisesti!" minä melkein riemahdan. "Olette ollut myllyssä," sinä sanot, kun en minä taaskaan tiedä, mitä sanoisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät