Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
TIMON. Mun hurmaatte Ja hellytätte melkein kyyneliin. Nyt narrin sydän vain ja naisen silmä, Ett' itkeä ma voisin lohdullenne. 1 SENAATTORI. Siis palata jos mielit kanssamme Ja johtoos ottaa meidän Ateenamme, Sinun ja meidän, niin saat kiitokset Ja vallan valtuuden ja nimellesi Ikuisen maineen, takaisin kun lyömme Tuon hurjan Alcibiadeen, jok' ihan Kuin villikarju isänmaansa rauhaa Nyt myllertää.
Oli kuin tuo kipsikuva olisi ihan kuuluvasti sanonut hänelle: nuorukainen, aseta tarkoitusperäsi korkealle! Ja Heikki oli tyytynyt kaivonarkkua salvostamaan! Ei, ei, pois tuo ajatus! Se voisi myllertää jälleen kaikki rauhoittuneet tunteet niin, koko ilon ja onnen! Vastenmielistä oli Heikistä olo täällä. Miksi hän tunsi itsensä niin sanomattoman epävarmaksi ja ujoksi!
Eivät ne kai olleet siinä vain huvikseen. Kai ne olisivat voineet noin iloikseen myllertää muuallakin, väljemmillä vesillä, eikä tulla sitä varten rauhattomalle laivaväylälle. Mahtaa niillä sittenkin olla siinä jotakin syötävää, jotakin erikoisempaa herkkua, jota eivät nyt saa muualta ja tulevat täältä hakemaan. Perhoja ne eivät voi ajella, sillä niitä ei näy ilmassa eikä veden pinnalla.
Englantiin nyt, lanko! Sua Hubert matkaan seuraa, töin ja innoin Sua palvellen. Calais'ta kohti nyt! Neljäs kohtaus. Sama paikka. Ranskan kuninkaan teltta. KUNINGAS PHILIP. Näin merillä kun myrsky myllertää, Niin koko laivastot ja armadatkin Hajalle joutuu, erin kumppaneistaan. PANDULPH. Rohkeutta vain! Käy kaikki vielä hyvin. KUNINGAS PHILIP. Mitenkä hyvin, kun käy kaikki pahoin?
Tässä puheena oleva suhde vaihtelee tunnevoimaansa, joskaan ei laatuunsa nähden; se voi ilmetä viattomana leikkinä ja se voi myllertää ilmoille myrskyjä, se huipentuu lähelle suurta ratkaisua ja se päättyy hiljaiseen sopusointuun.
Vai joku raaka, vieras mies, joka on tunkeutunut heidän tupaansa? Ja samassa hänen sisässään alkoi myllertää outo, raivoisa tunne hän ei oikein tiennyt mitä se oli, mutta tunsi kuinka se sakeni ja levisi kaikkialle. Hän kohotti päänsä ja aikoi vastata, mutta nousikin ylös, ikäänkuin joku olisi häntä kädestä vetänyt, ja alkoi astua ovellepäin. »Minne nyt?» jyrähti peräpenkiltä. »Pellolle!»
Eräänä iltana kuukauden lopulla, ilman oltua kovin painostavan koko päivän, oli kirkas, leppoisa kuutamo, semmoinen, joka myllertää, hellyttää ja hurmioittaa mielen ja ikäänkuin herättää sielun kaikki salaiset runolliset tunteet eloon. Ulkoa puhalsi vieno tuulen henki rauhalliseen saliin, jossa paronitar miehensä kanssa veltosti pelasi korttia valokehässä, jonka lampun varjostin loi pöydälle.
Mutta pohjolan kesä on lyhyt ja kun alkoivat pimeät ajat ja samalla syysmyrskyt myllertää rannikoillamme, eivät laivat enään uskaltaneet lähteä onneaan koettelemaan meidän vaarallisilla luotoja kalliokarivesillämme, vaan asettuivat talviteloilleen useimmittain jo lokakuun alussa.
Jota enemmän hän mietti, sitä enemmän hänen täytyi ihmetellä tämän opin yliluonnollista voimaa, joka myllertää ihmismielen pohjia myöten.
Vaan silloin pääni tyhmistyy, Kun koivut, lepät lehdittyy, Ja kukkiin metsän käki. Ja läksyt käy päin seiniä, Mä höpsin puita heiniä, Voi kummallista seikkaa! Jokainen rivi visertää, Jokainen kirjain myllertää Iloisna kuperkeikkaa! Maantiedettä on läksynäs! Arhangel? Pariis? Näytäpäs! Kiivaasti maister huutaa. Ken Pariisia muistelis, Arhangelia aattelis, Kun miel' on täynnä muuta!
Päivän Sana
Muut Etsivät