Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025
Ja olen ajatellut pääni mistä saada, vaan en ole keksinyt», selitti lopulta emäntä. Viion Elsa kääriytyi emäntää vyötäryksiin ja kuiskaten sanoi: »Minä rukoilen illalla Jumalaa, niin hän huomenna lähettää teille.» Emäntä myhähti ja silitti Elsan päätä, vaan ei virkkanut mitään. Tuuli tupsahti ikkunoita vasten ja kova tohina kuului, joka kiihtyi kiihtymistään, ja hämärä huoneessa synkkeni.
"Niin, kumpikos meistä tarvitsee anteeksi antamista?" "Kumpainenkin", vastasi Antti, joka seisoi vaimonsa vieressä. Hän oli nähnyt kaikki. "Kummankin meidän täytyy toisillemme anteeksi antaa, ja kun kerran vaimoni sen sanoo, niin on se tehtävä, sillä hän osaa loihtia ihmisiä!" Vanha ukko myhähti surullisesti, otti miniänsä käden omiinsa ja puristi sitä hellästi.
"Taitaahan niitä keräytyä noin puolentoista sataan." Me vaikenimme kumpikin. "Kirjoitatkos sinä kauniisti?" alotin minä taas. Mies myhähti koko suunsa leveältä; nyykäytti päätänsä, pistihe konttoriin ja toi paperin, jossa oli kirjoitusta. "Tämä on minun kirjoitustani" sanoi hän, yhä vieläkin hymyillen. Minä katsahdin.
Antti ei tauonnut, korotti vaan ääntään ja jatkoi, mutta Eevi myhähti ja nyökkäsi päätään Annalle myönnytykseksi. Täälläpä ahkeria ollaan, kuului miehen ääni ovelta. Elias sinne oli ilmestynyt, ja Eevi näki heti ensi silmäyksellä, että hänellä oli jotain tärkeätä puhuttavaa. Niinhän täällä, vastasi Eevi. Tulkaa istumaan, Elias. Herkiä nyt, Antti, vähäksi aikaa.
Hm, myhähti Lauri vaan ja veisti edelleen. Suurimmalla mielihalulla katselin minä tuota suksien tekemistä ensi kerran eläissäni. Helposti huomasin, että Laurilla työkalut eivät olleet minkään nahjuksen kädessä. Hän oli työhönsä täydellisesti harjaantunut.
Mutta Fedosja, veikkoseni, niinkuin oli kohta alusta tunnustanut tekonsa, niin tutkintotuomarillekin kertoi kaikki järjestyksessä alusta pitäin: mistä oli rotan myrkkyä saanut ja kuinka kakkarat paistanut. »Miksis tämän teit?» kysyi toinen. »Siksi», vastasi Fedosja, »että mies inhoittaa minua. Ja minulle on Siperia», sanoi hän, »parempi kuin elämä sen kanssa», minun kanssani, näet, myhähti Taras.
"Käy sisään, Pekka", sanoi hän kääntyen miehen puoleen, ja ennen kuin Pekka oikein ehti selvitä ajatuksistaan, hän oli jo sisällä ja ovi kiinni. "Istuudu nyt", sanoi Vappu, "ja kuuntele, mitä minulla on sinulle sanottavaa; äläkä mulkoile, niinkuin tahtoisit iskeä kirveen kallooni." "Hm!" myhähti veljelleen Niila Makkarainen, joka oli kuullut Vapun puheet. "Ymmärrätkö sinä tätä?
Hermannista ei ole maatöihin, eikä se tule, ja Kaisu on tyttöihminen, lapsukainen vielä ja emäntä on väsynyt... Tiellä astuessa oli kyllä aikaa ajatella. Mieleen meni keväälliset muuttopuuhatkin. Hän myhähti. Levollisia ja hupaisia päiviä odotin mökin koreassa kamarissa! Missä ne nyt ovat? Siellä ei kukaan kärtä rakentamiseen ja asumiseen aina rahaa, oli hän ajatellut.
Tähän isäntä vähän nauraa myhähti, ja sanoi sitten: Lieneekö tuota Loviisallakaan mitään uudenaikaisempaa luvun mallia näyttää, ei hänkään ole mitään koulua käynyt, vaan kun nyt lienet sitävasten tänne saapunut, että luvun mallia saisit, niin saamasi pitää, mitä olet etsimässä. Loviisa, alappa poukuttaa pitkää Wepeljusta, että Heikkukin kuulee.
Ei nainut mies milloinkaan noin lempeästi rouvaansa katso.» »Entä kun erehdytte kumminkin. Hän ei ole edes morsiamenikaan.» »Eiköö?» Emäntä katseli epäillen ensin Almaa, sitten Nymarkia. »Hm», myhähti hän, »ellei vielä ole, niin siksi pian tulee. Sanokaa minua valehtelijaksi.» Nymark nauroi ja meni Alman luokse, joka yhä puheli lasten kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät