Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. syyskuuta 2025
RACHEL. Onko kaikki käynyt matkallasi hyvin? Oletko terve? Oletko onnellinen, mun armas Canzioin? CANZIO. Tähän kaikkeen, sisäreni, taidan vastata myöntäen. RACHEL. Mikä ilon hetki! CANZIO. Niin, olkaat tervehdityt! Ole tervehditty Rachelini, ole tervehditty Mariamne, sinä aina tyyni impi! Mutta miksi niin tyyni ja vakaa tälläkin hetkellä? Noo, lainehtiihan toki sun ihana poves.
Kohta sen jälkeen tuli aluksen isäntä luokseni ja kysyi: Eikö sinulla ole nälkä? Tähän vastasin sekä myöntäen että kieltäen, sillä nälkä minun oli, vaan en tahtonut myöntyä syömään heidän ruokaansa. Luulin taas menettäväni sen edestä kolme lusikkaa ja rupesin katumaan, ett'en ollut ottanut evästä pussiin kotoa lähteissäni.
Kaikkiin, hyvä neiti Tahdotteko myös vastata kiertelemättä, kaartelematta? Ei muuten kuin kuivasti myöntäen tai kieltäen? v. Tahdon, jos voin. Te voitte. Hyvä: välittämättä siitä vaivasta jota olette nähnyt minut unhoittaaksenne, rakastatteko vielä minua, Tellheim? v. Hyvä neiti, tämä kysymys Te lupasitte vastata ainoastaan myöntäen tai kieltäen. v. Ja lisäsin: jos voin. Te voitte.
»Kuka häntä tietää... Vaikka kasvattanevat oman konnun pellossa», ajatteli hänelle Jussi, ja Antti, joka puristeli olkia, myönsi: »Hyviä olkia ne ovat olleet!» Samaa mieltä oli Jussikin, myöntäen: »Kyllä niitä lehmä olisi syönyt.» Apua vain ei kuulunut, vaikka tuli täysi päivä.
Vaimoni vastasi maltillisesti ja valtioviisaasti, myöntäen olevani oikeassa. Hän kyllä oli samaa mieltä.
Ei koskaan! huudahti hän lämpimästi, kansakoulunopettajan kutsumus on minulle liian kallis, ja Jumalan avulla en koskaan petä lippuani; mutta minä en luule, että tämä kahden vuoden luku on ollut ilman hedelmiä elämäntyölleni; minä olen myöskin matkustellut ja tutkinut kouluoloja muissa maissa, ikä on oppia ei elää! Elli nyökäytti myöntäen.
"Onko se hän jonka takasin tuloa amtmanni toivoo, kuten juutalaiset Messiaansa", keskeytti Markus hänet aavistaen ja henkitystänsä pidättäen. Hän nyökäytti myöntäen ja vaieten päätään. Markus tunsi itsensä syvästi liikutetuksi. Siinä oli siis nabobi. Vielä hetki sitten oli vanha mies äärettömässä kuvittelussaan nimittänyt itseänsä ja poikaansa kullan armosta hallitseviksi.
Tohtori Wester, vanha, kokenut, jonkunverran ärtyisä lääkäri tuli viivyttelemättä, tutki haavan mitä huolekkaimmasti ja kävi sitä tehdessään yhä ajattelevammaksi. Tuo pieni haava takaraivossa on kuulan tekemä! Rouva Montell nyökäytti myöntäen, Annan katse oli hievahtamattomasti kiintynyt lääkärin huuliin. Kuula pitänee kaiketi ottaa pois? kysyi äiti.
Nainen katsoi hellästi sairaan silmiin: "veljeni! minä ymmärrän sinut. Sinä olet taistellut vaarallista taistelua; nyt olet voitolla: kiittäkäämme myrskyjen Herraa!" Sairas nyykäytti myöntäen päätään ja laskeutui vuoteelleen. Nainen nosti ruu'an pois ja puolukka sai aikaa miettiä näkemäänsä. "Myrsky oli välttämätön, sen täytyi tulla ja se tulikin!" lausui hän itsekseen.
Wappu kallisti päätänsä myöntäen. No, näetkös, me täällä Rosen'issa olemme miehiä, jotka voivat kosia missä hyvänsä, ja mikä tyttö hyvänsä olisi iloinen meitä saadessaan. Sinä voit valita jommankumman meistä veljistä ja heität semmoisen onnen luotas. Katsos Wappu, sitä sinä ehkä kerran kadut!
Päivän Sana
Muut Etsivät