Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Ukko läheni aitaa, joka eroitti mummon ja hänen talonsa, hän katsoi yli aidan, nähdäksensä mitä väkeä naapurin pihalla seisoo. Kun hän siihen seisomaan jäi, läheni maisteri myöskin aitaa, alkaen haastattaa ukkoa: "Hyvää päivää, vanhus, kuinka jaksatte nyt? Otaksun juuri kuin tuntisin teidät." "Jumal'antakoon! Niin minähän se olen niiden kapteenien isä."
Mummo heräsi poissaollessani ja luulossa minun istuvan rauhallisesti hänen luonaan, kysyi hän jotakin. Thekla huomasi mummon kysyvän jotakin, mutta ei voinut ymmärtää mitä se oli. Hän mietiskeli, mitä hänen piti tekemän, otti parsinneulan pois ja juoksi tiehensä..." Tässä pysähtyi Natsjenka ja nauroi ääneensä. Minäkin nauroin hänen kanssaan.
Sitten puki Ilse uuden, mustan leningin päälleni ja solmisi leveän, lumivalkoisen, rypytetyn kauluksen mummon liinavarastosta kaulaani minun ruskea pääni makasi siinä juuri kuin pudonnut pähkinä pienen lumikinoksen päällä. Sen yli levisi suunnattoman suuri ruskea olkihattu, johon Ilse oli pannut mustan nauhan.
Te riiputte nyt aina yhdessä kuin kieru-ruoho!" lausui hän, mutta kaikki ankaruus oli jo kadonnut hänen silmistänsä. Hän otti lampun pöydältä ja meni luuvaan etsimään rytistynyttä paperia, vaan kuinka tarkasti hän hakikaan, ei hän sitä kuitenkaan löytänyt. Tähän saakka olin ainoastaan kovin harvoin kuullut mitään ääntä mummon huoneesta, kentiesi sentähden, ett'en laskenut sitä huomiooni.
Mummo oli nyt jo kylmennyt kangistunut liikkumattomaksi! Ei ollut nyt enää kohmettunut weri jaksanut sulattaa kaswoissakaan yhä ankarammin tulewaa lunta kuiwana oliwat nyt mummon kaswot. Minä kopistelin hänet niin puhtaaksi lumesta kuin taisin ja kannoin reen tykö. Mummon kaswot oliwat niin rauhaisan ja tyynen näköiset, ja hän oli milt'ei kauniimpi kuin wiime lauwantai=iltana.
Olisihan varsin Jumalan nähtävää, jos hän peloittaisi hengettömäksi ainoan olennon, jota hän rakasti. Se ei saanut tapahtua. Hän tahtoi koettaa mieltänsä malttaa. Mummon ajatellessa kaikkea tätä, kertoi Selma, että kahdeksan ylioppilas-laulajaa oli saapunut kaupunkiin, että hän oli tullut kovin iloiseksi tuosta uutisesta, mutta että hänestä nyt oli aivan samaa, jos ne olivat X:ssä, taikka ei.
Janne seisoi, näpelöiden peitettä. "Kyllä, mummo," sanoi hän hetkisen perästä, "sen kyllä tiedän. Isä aikoo purkaa tämän tuvan ennen maalaamista." "Vai niin, aikooko hän rakentaa uudet asuinhuoneet? Niihin minä en koskaan tule, Janne. Tämä vanha tupa ja minä, me häviämme yht'aikaa." Poika ei käsittänyt mummon ajatusta.
Ruumis täytyy saada levätä ja ihminen virkistää itseänsä edes yhden aamun viikossa. Kirkonkellojen heleä ääni kutsui Jumalanpalvelukseen, se ääni kuului myöskin maisterin asuntoon. Maisteri aukoi silmiänsä ja haukotteli: "Tarvitsispa nousta ylös ja lähteä kirkkoon", hän sanoi. "Kirkkoon! Eikös mennä mummon taloa katsomaan?" kysyi rouva.
Se tuli nyt pienen Katrinkin suurimmaksi iloksi. Ensin luki hän sormillansa mummon neuvon mukaan, mutta pianpa hän jo päässään selvitteli niin vaikeita laskuja ja niin sukkelasti, että Liisa itsekin kummasteli. Luuta-mummo ei itse osannut kirjoittaa, mutta hänen miehensä oli ennen eläessään piirustellut jotenkin hyviä kirjaimia, ja ennen kuolemaansa ehti hän opettaa pojalleen Juhanalle sen taidon.
Mummo alkoi astua, vaan Elsa seisoi kauvan paikallansa tähystäen mummon jälkeen, kunnes hän katosi illan pimeään. Kun Elsa ei enään voinut mummoa nähdä, kääntyi hänkin kotiinpäin ja juoksi kaiken matkaa. "Mummo tuli vastaan, hän oli ollut klinikassa", sanoi Elsa rouvalle kotiin päästyään. "No, tuleeko hän meille?"
Päivän Sana
Muut Etsivät