Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
"Me keskustelimme kauvan siitä, mutta vihdoin en voinut hillitä itseäni, vaan sanoin etten voinut pitemmältä elää mummon luona, minä karkaisin hänen luotaan enkä enään tahtoisi antaa parsinneulalla kiinnittää itseäni, vaan tulisin hänen kanssansa Moskovaan, jos hän sallisi, koska en ilman häntä voisi elää.
"Hywää päiwää, mummoseni! Eikös tunnu waikealta matkustaminen näin paksussa lumessa ja tämmöisellä ilmalla?" sanoin minä wastaukseksi mummon hywälle päiwälle, samalla seisottaen hewosemme. "Kyl-kyllä kylläpähän täs-sä on, wie-ras tus-ka, tie-tä-mis-tä", tapaili mummo sanomaan, ja hän oli niin lääpästyksissä, ett'ei ollut saada henkeään edes eikä takaisin.
Heti sen jälleen astui Ilse erään herran seurassa huoneesen. "Lääkäri on täällä, armollinen rouva!" lausui hän antaen lääkärin astua vuoteen viereen. Mummon kasvot muuttuivat jälleen vakaviksi ja lujiksi. Hän ojensi lääkärille oikean kätensä, että hän voisi koetella hänen suonensa tykytystä, ja katseli häntä tarkasti. "Kuinka pitkä elon aika minulla vielä on?" kysyi hän lyhyesti ja vakavasti.
Kun tuttavat kyselivät, missä hänen kelpo vaimonsa oli, vastasi hän: "Katri pitää jumalanpalvelusta kotona mummon kanssa." Ei se kuitenkaan muuta ollut kuin mummon hellää hoitamista. Tosin Katri myöskin luki Liisalle niitä virsiä tai evankeliumeja, joista hän enimmin piti; mutta mummon kuulo oli tänä vuonna alkanut huonota, niin ett'ei hän enää sillä tavalla voinut nauttia Jumalan sanaa.
Se näyttiin siihen muualta wedetyn jotakin rakennustarwetta warten, mutta siihen oli se käyttämättömänä jäänyt. Hywäpä oli, että niin oli käynyt, sillä se oli nyt mummon kauppapuodin perustuksena. Tuon kiwen päällä oli näet noin puolitoista kyynärää pitkä ja kyynärän leweä laatikko, jossa oli sikaaria, paperossia, karamelliä ja siirappikakkuja.
Hän pysähtyi ja minä punastuin, hänkin punastui, mutta sen ohessa hän nauroi, tervehti, ja kysyen mummon vointia sanoi hän: "'Oletteko lukeneet niitä kirjoja? "'Olemme', vastasin minä. "'Mikä on niistä mieluisin teille? "'Ivanhoe, ja erittäinkin miellyttää Puschkin minua. "Tähän loppui keskustelumme tällä haavalla. Viikon kuluttua kohtasin minä hänet jälleen portaissa.
Jalassa oli hänellä lyhytvartiset saappaat ja kädessään piti hän hallavoitunutta huopahattua. Partaa ei miehellä ollut, vaan tarkemmin katsottuna osoitti musta ja tiuha sänki, että hänellä oli hyväkin parran kasvu, vaan että hän ajeli leukansa. Mummon käskystä istui vieras akkunanpieleen. "Onko tää teidän tyttärenne?" kysyi vieras, katsahtaen Elsaan, kun tämä neuloi pöydän toisessa päässä.
Mietin ja tuumin, vihdoin tulin päätökseen. Huomenna aikoi vuokralainen matkustaa pois ja minä päätin, mummon mentyä nukkumaan, saattaa vielä tänä ehtoona kaikki ratkaisuun. Niin tapahtuikin. Minä sidoin yhteen kimppuun kaikki, mitä tarvitsin, vaatteita ja kaluja, ja tällä kimpulla kädessäni menin, en juuri elävänä enkä kuolleenakaan, vuokralaisemme luokse ullakkokamariin.
"Taidatte paljon rukoilla?" kysyi opettaja, istuen penkille mummon viereen. "Niin, mitä minä parempaa voin tehdä? Työstä ja puuhasta ei tule enää mitään." "Onko teillä enemmän lapsenlapsia?" kysyi opettaja. "On vielä viisi ja neljätoista lapsenlapsen lasta, ja Aleksanterille tulee pian viidestoista. Ettekö tunne häntä.
Lupasi hän kumminkin, eroon mummosta päästäksensä, käydä hautaa katsomassa. Mummon tarkka silmä huomasi kyllä Matin vian, että hän liiaksikin hyvin viihtyi verstaassa. Hän siis kotiin tultuansa kertoi Elsalle, ettei Matin kanssa ole kaikki niinkuin olla pitäisi. Ei se sanoma Elsastakaan hyvä ollut, vaan minkäs sille osasi.
Päivän Sana
Muut Etsivät