Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Sattuipa että nämä vilkkaasti liikkuvaiset olennot äkkiä tölmäsivät noita kömpelömpiä vaanjunkkaria ja morsianta, ja tölmäys oli niin ankara, että viimeksi mainittu pari tuli peräti pois radaltaan ja kaatui hermottomasti lattialle.
Hän pysähtyi etäällä, puristi rintaansa, yhteen puristettujen hampaitten välitse veti henkeä, pidätti sitä hetkisen ja pusersi sen sitten ulos omituisena sähisevänä äänenä. Se tapahtui tahtomattaan, tietämättään. Morsianta! kuului huuto, jota kiskova tuuli pieksi ilmassa, niin että se kuului väliin hiljaa väliin kuin korvan juuressa.
Suomen seppo, Suomen sulho, Taivahan takoja immen voitti. Parvi uusii viime säkeen. Eikö muista morsianta kansa? ILVO. Muisti laulunsa sulolla. IMMO. Kasvoitte kukat omanne Poskipäistä ja povista, Vielä toiste nuortukaatte Lastenne kevätkukista! Ulkoa kuuluu: "Morsian! Esille morsian! Sammon seppo ja morsian!" Immo jatkaa: Jo kajahti joukon ääni, Pari astukoon esille!
Morsius-paria vain odotettiin; mutta jopa nyt tulivatkin. Ei ollut Liisu mikään sulotar, mutta kenpä ei mieltymyksellä olisi katsellut tuota raittiin kaunista morsianta, kun hän sorean sulhonsa rinnalla asettui vihkituolin eteen? Provasti luki vihkisanat juhlallisesti, ja kun morsius-pari polville laski, levitettiin suuri silkkihuivi teltaksi heidän päänsä ylitse.
Orjat lietsoi löyhytteli, palkkalaiset painatteli kintahattomin kätösin, hatuttoman hartioisen. Itse seppo Ilmarinen ahjoa kohentelevi, pyyti kullaista kuvoa, hope'ista morsianta. Ei orjat hyvästi lietso eikä paina palkkalaiset. Se on seppo Ilmarinen itse loihe lietsomahan.
Raatikkoon, raatikkoon, vanhat piiat pannaan; Tuon, tuon Kyöpelin vuoren taa, Ett'ei noita, ett'ei noita pojat naida saa. LAURA. Oletkos siinä hurjastelematta. Kaikki katsovat tänne päin. Minä siitä viis! JOHANNA. Sano Liisa: koska sitten saa tanssia ellei häissä. LIISA. Näettekö, Janne ottaa jo viulunsa esiin. Kohta ilo alkaa. Ja morsianta viedään ensimmäisenä lattialle.
Kaikki näyttivät tänään ylen onnellisilta. Tyyne yhdisti kauniita myrtinoksia Maissille kruunuksi, ja iltapuolella hän sitoi sen Maissin päähän. Tyyne näytti tavallista kalpeammalta morsianta pukiessaan, mutta kuitenkin loistivat hänen silmänsä tyytyväisyydestä, sillä hän oli kovan taistelun voittanut, ehkä kovemman kuin moni tappotanterella.
Moni uhkea talon tytär kadehti tuota suloista ja kalpeata morsianta, ja päätti hänen varmaankin noitumisella voittaneen Koiviston nuoren ja rikkaan isännän sydämmen. Koiviston isäntä oli luovuttanut talon hallituksen pojalleen. Mutta Yrjö, joka aina lapsuudesta oli ollut ylpeä ja itsekäs, alkoi heti ylvästellä rikkauksillaan ja laiminlöi talon hoidon.
Kiitos teille siitä, etenkin kun hän on löytänyt ylhäisen neiden, todellakin sen Roosan, joka hänen mielessään oikeastaan olikin jo alusta alkaen". Rouva oli sillä välin suloisen lempeästi tervehtinyt morsianta ja pannut hänelle kaulaan kalliit helmet häälahjaksi.
»Voi voi Elsa. Tule Karjansillan taakse, voi voi. Leikitään taas kuninkaanpojan morsianta. Minä tiedän muutaman paikan siellä metsässä, aivan metsän keskellä kauniin, viheriän kedon, jossa kasvaa niin kauniita kukkia, että voi voi. Ja siellä metsässä muutaman kuusen juurella on aivan kuin huone, jossa on sammaleisia kiviä penkkeinä.
Päivän Sana
Muut Etsivät