Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. marraskuuta 2025
Vaan jos halveksit minua ! Halveksin ! Minä en ymmärrä, mitä sinulla on mielessä. Ooh, sinä et tiedä mitä kaikkea minussa voisi nousta, jos Jos ? Jos minä joskus huomaisin, ettet sinä enään välittäisi minusta. Et enään pitäisi minusta niin kuin ennen. Vaan, Rita, rakkaimpani, se on inhimillinen muutos vuosien kuluessa, täytyyhän sen joskus tapahtua, meidänkin yhteiselämässämme.
"Noo, onnittelen sinua", vastasi Robert sormiensa lomassa koneentapaisesti käännellen sinettiään ja katseellaan seuraten sen liikettä. Sitten olivat molemmat herrat taas vähän aikaa vaiti. Bernfelt tunsi joutuvansa yhä ahtaammalle. Kuinka hän voisikaan sanoa mitä hänellä oli mielessä, kun Robert tänään näkyi olevan niin harvapuheinen?
AGNES. On siis olemassa joku pilvi? SIIRI. Ei juuri niin, ei. Mutta on olemassa asia, jota sanotaan: kirjainpäätökseksi. AGNES. Mitä sinä, lapsukainen, tarkoitat? SIIRI. Niin, välistä, näetkös, ei usein, on Tuure hieman kummallinen. Hän vain tuijottaa eteensä eikä kuule eikä näe mitään. Silloin on hänellä kirjainpäätös mielessä, näetkös. Oo, kuinka minä inhoan noita kirjainpäätöksiä!
Virkahti hoputuksensa sekaan: Hermannista taitaa tulla porvari, sillä on vähä sellaisia ... ja aina kirja kädes... Kumma kakara! Jaakko Jaakonpoika hymyili tälle nuoremman poikansa porvariksi tulemisen ajatukselle. Siitä johtui helposti taas raha-asioihin. Mielessä alkoi soutaa kysymys: minkälaiselle se mahtaisi tuntua, jos ihmisestä yhtäkkiä tehtäisiin tässä oikein rahamies? Nauratti.
Jäykkä mies, jäykkä luonto oli murtunut oli. Kukaan ei puhunut mitään sillä ajalla, jolla Mauno taisteli sisällisen ihmisensä kanssa. "Väärin olen sinua, Jaakko, tuntenut, väärin tuominnut, anna se minulle anteeksi!" sanoi Mauno vihdoin vapisevalla äänellä. Nyt vasta huomattiin mitä Maunolla oli mielessä, ja nuo Maunon harvat sanat tekivät sanomattoman vaikutuksen toisien tuntoihin.
Eilisestä illasta asti oli tämä kotka Wapun mielessä niin yhdistynyt hänen aatoksiinsa Joosepin suhteen, että se ikäänkuin oli muuttunut mykäksi välittäjäksi hänen ja Joosepin välillä, tai että Jooseppi ikäänkuin oli ottanut kotkan muodon ja nyt oli painettu hänen rintaansa, niinkuin kotkakin.
Minä puolestani kuitenkin yhä pidin mielessä mitä hän oli minulle kertonut, ja päätin, jos onnellisesti pääsisin kotia, kohta mennä Barnstaplen tuomarin luo, jolla oli isäni vanhat kirjat ja kirjeet säilössä, ja tutkia oliko mr Lawrence Clisfold oikeassa.
Sillä se oli sydämmen monien tunteiden joukossa vähäpätöisimpiä. Se lehahti vaan vaatimattoman lämpimänä esille äidinkielen tutun soinnun kanssa, värähti mielessä, kun muistui hongan humina kanervaisella salolla, tai kiurun viserrys pellon pientareella. Ymmärsin toverien puheista, että se oli juuri se oikea tunne, se, joka oli sanottava rakkaudeksi kansaan eli isänmaahan.
Tuntui niin suloiselle ja hän oli melkein kuin huumauksissa. Mutta jos astia onkin tyhjä! Pettymyksen viha sälähti mielessä. Kuin sen sysäämänä syöksähti hän pöydän luo ja repäisemällä kiskasi kannen auki. Astia oli täpösen täynnä mustanruskeita kahvinpapuja. Hän riemastui, posket karahtivat kuumiksi.
Kreivin mielessä heräsi hirveä ajatus: olisiko rakas Amelie yht'äkkiä tullut hupsuksi? Kreivi hyppäsi tuoliltaan, hän vapisi, hänen silmissään musteni; hän tarttui päähänsä molemmin käsin ja jupisi itsekseen: "Mitäs tämä nyt merkitsee?
Päivän Sana
Muut Etsivät