Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Liisa tyrkkäsi Mikkoa niin, että tämä hoipertui äitinsä syliin, ja uhkasi siihenkin häntä, kädet nyrkissä. Lapin emäntä siunaili päätään heiluttaen. Liisan äiti etsi piiskat. Ja Liisa näki jo äidin muodosta sekä muutenkin tiesi, että piiskasauna nyt oli varma. Hän oli aivan masentunut, hävetti niin, että kuumiksi posket karahtivat.
Pelotti niin kauheasti, että posket kuumaksi karahtivat. Säikähdyksestään kun selvisi, rupesi hän miettimään, että kumma, kun Jumala ei rankaise Latun Liisaa, vaikka se myötäänsä säväyttelee, sanoo paljon rumempaakin, kuin mitä hän äsken yritti, ja muutenkin oli semmoinen rasavilli, poikain kanssa leikki ja tappeli. Vaan Jumala varmaan rankaisee sitä, kun se tulee suuremmaksi, mietti Elsa.
Isän suhteen olivat jo ennen viimeisetkin lempeät tunteet häneltä haihtuneet. Nyt kuuli hän korvissaan, miten kaikki siteet äidin ja hänen väliltään poikki karahtivat. Hän tunsi seisovansa yksin maailmassa. Eikä ainoastaan maailmassa, vaan maailmaa vastaan.
"Pelasti henkenne? Kenen käsistä?" "Kahden salaliittolaisen käsistä, joiden tuumat olin sattunut saamaan tietooni." "Ah!" Hänen poskensa karahtivat yhtäkkiä punaisiksi. "He olisivat tappaneet minut, jos vain hän ei olisi joutunut väliin." "Hänen tarkoituksiinsa ei sovi vielä, että teille mitään pahaa tapahtuu. Hänellä oli syynsä saada teidät Grosboisiin.
Tuntui niin suloiselle ja hän oli melkein kuin huumauksissa. Mutta jos astia onkin tyhjä! Pettymyksen viha sälähti mielessä. Kuin sen sysäämänä syöksähti hän pöydän luo ja repäisemällä kiskasi kannen auki. Astia oli täpösen täynnä mustanruskeita kahvinpapuja. Hän riemastui, posket karahtivat kuumiksi.
Risut karahtivat tuotapikaa tuleen; räiskyvästä valkiasta ja kynttilästä levisi juhlallinen valo tupaan. Elli odotti alakuloisena, millaisen vaikutuksen se tekisi. Inkeri istui hiljakseen, ikäänkuin omiin ajatuksiinsa vaipuneena. Hänen silmänsä pysyivät edelleen kiinni.
Melkeinpä punaisiksi karahtivat Jehun ohimot ja posket. Lakkiinsa hän pää kenossa katseli. Vai akoittua aiot! huudahtivat herrat melkein yhteen ääneen. No kenen sinä niistä kolmesta ... Tiinanko? Täältä se olisi puheissa Kiviniemen puolesta, jos vain patruuna... No koska sinulla niin vakavat aikomukset on, niin enhän minä tahdo estellä, sanoi apteekkari. Joko sinä kuinka pian pois pyrit?
Tumman purppuraisiksi karahtivat
Elsa häpesi niin, että posket kuumaksi karahtivat, ja hänestä kuulosti, kuin pojat olisivat nauraneet. Hän pyörähti pois ja lähti astumaan kiireesti. Mitähän ne nuo pojat ajattelivat hänestä... nauroivatkin... Kivi-Risto?... Elsa katsahti syrjäsilmällä Ristoon, joka oli lähtenyt hänen mukaansa ja mitään puhumatta asteli hänen sivullaan. Risto ei ollut niinkuin muut koulupojat, huomasi nyt Elsa.
Tämän kasvot karahtivat tulipunaisiksi. Miksi hän noin tuijottaa minuun alinomaa! jupisi Bruno itsekseen, kääntäen katseensa poispäin. Oliko kala elävä vai kuollut? kysyi sanomalehdenlukijan toveri. Elävä se oli, mainitaan tässä, vastasi edellinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät