Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
"Hän on poissa ja Herra häntä auttakoon" lausui Salome huoaten. "Sinä, Sadok, olet vähemmin ankara. Minä näen, että mielesi alkaa pehmitä.
Kreivi Lejonborgin lauselmaa seurasi syvä kumarrus, joka todellakin näkyi aiheutuneen sisäisestä tunteesta. Myöskin kreivi V. kumarsi, mutta hänen huulillaan leikki hieno, kaksimielinen hymy. Sinä siis et ole saanut tätä kirjettä? kysyi jälleen kreivi V. etkä myöskään tiedä sen kirjoittajaa... Malta mielesi, ystäväni!... Et siis tunne häntä?
Kukapa hennoisi mielesi pahoittaa? Voinhan sitten hypätä ilman vain hauskuudekseni. Onneksi on toki ristikko kyllin vahva. Nyt muistan jotakin. Tahtooko kreivi luvata minulle yhden asian? Minkä asian? Sen, että saan nähdä kuninkaan ja kuningattaren oikein läheltä. Tietääkö kreivi, että sitä olen niin kauan toivonut.
Enhän toki, jos et vain sinä. Olin eilen taas niin paha ja kärtyisä ja pahoitin mielesi ... vaan elä siitä välitä ... se tulee tuo mieli aina, kun minua peloittaa enkä minä voi itseäni voittaa, mutta elä sinä sitä enää muistele. Enhän minä, rakas ystäväni ... ymmärränhän, että mielesi voi murtua ... mutta kyllä päivät vielä pitenevät, ja maailma valkenee.
VALDEMAR: Uuno, minä tahdon toimia tässä asiassa yksimielisyyden perustuksella, sinun täytyy ymmärtää vaikuttimeni. UUNO: Purjehtimaan voin tulla, mutta ainoastaan muuttaakseni sinun mielesi.
Valitse nyt: ota joko nämä rikkaudet ja tee minun tahtoni, tahi valmistau häpeälliseen kuolemaan." "Herra", vastasi Honain, "häpeä ei ole rangaistuksessa vaan rikoksessa. Tahdon ennemmin kuolla kuin häväistä tieteeni ja säätyni kunniaa. Sinä olet herra minun henkeni ylitse; tee mitä mielesi tekee." "Käykää ulos!" sanoi kalifi ympärillä seisoville.
Siinä istuessansa hän kuuli sisältä huoneista linnun laulua ja harpun soittoa. Hän katsahti sisään, ja näki palvelijoita ja orjia, jotka kantoivat herkkuruokia ja juomia, sellaisia joita vain kuninkaiden ja sulttaanien pöydässä tavataan. Ja hän kohotti katseensa taivasta kohti ja sanoi ääneensä: "Oi herrani ja luojani! Sinä jakelet lahjasi oman mielesi mukaan.
"Tuomas Turuinen", sanoi Yrjö. "Muutoin vakava mies. Mikä hänet on noin touhuiseksi saanut?" Tulija kohotti kunnioittavasti lakkiansa, nähdessään edessänsä korkeasti oppineen rovastin. "Sinä näytät liikutetulta", lausui Haerkepaeus, katsellen vastaantulijaa tarkkaavasti. "Kerro minulle, mikä on mielesi rauhaa häirinnyt. Minun velvollisuuteni on, jos mahdollista, lohduttaa kärsiväisiä."
Siinä kohden, rakas Katri, saat tehdä juuri mielesi mukaan. Kyllä sinua odotan niinkauvan, kuin vaan tahdot; toivossa on hyvä elää. Katri veti niin kiivaasti airoilla, että toinen luiskahti vedestä ja kasteli Niilon. Enkö millään saa tuota tyyneyttä häirityksi, arveli hän itsekseen.
Pyhän neitsyen kautta, nuo surulliset kasvot ja tuo väljä, musta linnikko voisi saattaa siihen luuloon, että juuri olisit leskeksi jäänyt taikka ainaki olisit kadottanut kihlatun sulhosi. Rohkaise mielesi epäilemättä olet kuullut, että sinulla ei enään ole todellista aihetta suremiseen miksi siis murhepukua pitää?"
Päivän Sana
Muut Etsivät