Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Moni leuka oli siihen aikaan parroittunut jo ennen kouluun tuloa, ja joskaan neljän- ja viidentoista vuoden vanhat ylioppilaat silloin ja niinhän nytkin on asianlaita eivät olleet niin aivan harvinaisia Suomen yliopistossa, niin oli kuitenkin enin osa heistä ehtinyt kolmen- ja neljänkymmenen vuoden vakavaan ikään, kun nyt hankkiutuivat vaihtamaan kirjaa miekkaan.
PUISMA Saapuu luo, naulautuu kauhistuneena paikkaansa: Siis totta!? Heittää jousensa maahan, syöksyy ruumiin ääreen: Ilvi, Ilvi! Parkasee: Kylmä! Minä tulen hulluksi! Ilvi, Ilvi! Hypähtää ylös: Missä konna? Läpi maksan ammun, miekkaan seivästän! Tempaa jousensa:
Meillä ei yksikään rehellinen mies kuule tätä kehotusta eikä siitä kiitä. Maria. Niin te luulette, Leena, koska Löfving on semmoinen. Hän ei muuta ymmärrä kuin taistella ja kuolla Ruotsin edestä, sama se kaadutaanko miekkaan vai tallaavatko Hattujen ylpeät miehet meidät kuoliaaksi.
Sanomattoman murheissaan kuunteli hän armaansa jäähyväissanoja, vaan ei tahtonut ilmaista hänelle sielunsa tuskaa eikä kehoittaa häntä jättämään aikomustansa sikseen; häntä itseäänkin oli jalo asia innostuttanut, jonka edestä hänen isänsä herttua Fredrik ja isoisänsä urhokeisari olivat tarttuneet miekkaan.
Minä päätin, kuin laiva katosi näkymättömiin, päätin tarttua miekkaan ja uhrata vereni maamme edestä. Minä menin Aaton kanssa vapa-ehtoollisena sota-väkeen. Minä kulin paikasta paikkaan, minä ha'in vihollisia, piilo-paikoista minä ammuin ketä niistä näkyviini tuli! Minä olin silloin tekeväni velvollisuuteni.
Me tahdomme henkemme, voimamme Ja lempemme, intomme, kaikkemme Kotilietemme kunniaks käyttää. Me tahdomme valhetta vastustaa Ja tuomita vilpin viekkaan. Me tahdomme, ett' yhä Suomenmaa Ylös oikeuden lippua liehuttaa Ja turvaapi hengen miekkaan. Me tahdomme veljien veljeyttä Ja yhdenvertaisuutta. Me tahdomme kansamme ehjyyttä, Me tahdomme torjua yhdessä Joka murhetta, pilveä uutta.
HANNU. Tää armas hetki urhon lempeen liittää Ja toisen vihkii välkkyväiseen miekkaan, Tää täyttää lemmen, urhouden toivot, Asettain kiihkot, kaipauksen vaivat Näin siteet ratkoo, toisilla taas vyöttää, Nää erohetken vaahtolaidat maljat, Täynn' urhouuden ja lemmen pisaroita, Nää vahvistakoon valat sekä liitot; Vereksi joka helmi herahtakoon Ja kiehahtakoon urhoin valtimoissa, Ikuisen innon, voiman virtailuksi, Jost' iki-kunnia karttuu kansallemme!
"Se oli jalo ja liikuttava", sanoi hanskuri, "varsinkin minulle, joka olin tuttu teidän isänne kanssa. Ja kun te siellä seisoitte, miekkaan nojauten, olin aivan kuin näkevinäni vanhan ystäväni Gilchrist Mac-Ian'in kuolleista nousseena, jälleen uudessa nuoruudessa sekä voimassa". "Minä tein tehtäväni uljaasti, eikö niin?
Vaikka he olivatkin ijältään, arvoasteiltaan ja aselajiensa puolesta aivan erilaisia, kehoitettiin heitä nyt kuitenkin hyvää palkkaa vastaan ja nopean ylenemisen yllytyksellä jättämään tyynet kotilietensä ja vaihtamaan auran miekkaan isänmaan puolustukseksi. Ja kehoitusta noudatettiinkin sangen yleisesti.
Tunnemme toisen vihkimysdraaman, jossa tämä ylösnousemus on kuvattu realistiseksi todellisuudeksi. Uusi testamentti kertoo, miten Kristus kuolemattomassa aurinkoruumiissaan murtaa Tuonen vallan ja nousee kuolleista. Hän onkin kuollut nöyränä kuin uhrilammas tekemättä kenellekään vastarintaa, vieläpä kieltäen Pietaria häntä puolustamasta, kun tämä miekkaan tarttui.
Päivän Sana
Muut Etsivät