United States or South Georgia and the South Sandwich Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin puheillaan mua härnäs, että merta Ma potkisin, jos niin se mulle ärjyis. Pään hältä poikki löin, ja ilo suuri, Ett' ei nyt tässä seiso hän ja kerro Minusta samaa. CYMBELINE. Sua surkuttelen; Sua oma kieles syyttää. Kuolon oma Lain mukaan olet. IMOGEN. Päättömän tuon ruumiin Ma miehekseni luulin. CYMBELINE. Tuo mies köysiin, Ja viekää hänet pois! BELARIUS. Seis, kuningas!
Minusta tuntuu, sanoi hän äkkiä, kuin olisimme me hyvin vanhat ystävät, aivan kuin veli ja sisar. Minusta tuntuu vähän niin omituiselta ajatella, että sinä tulet minun miehekseni. Voisimmehan me olla yhtä hyvin ystävät näinkin, vai mitä? Miks'ei, vastasin minä todellisuudella, ystävyytemme ei lisäänny vihkimisellä.
Nyt vasta hänen puhuessaan sain nähdä, kuinka viehättävä hän todella oli. Kaikissa hänen liikkeissään oli luonnollista suloa, koko hänen olennossaan puhtaan sydämen viatonta kainoutta. »Ja te tulette onnelliseksi?» kysyin. »Olen aina tottunut ajattelemaan Michaa tulevaksi miehekseni.» »Ja voitte ilomielin jättää suuren, kauniin Frankfurtin?»
Kun astuin huoneeseen, huomasin minä heikon, läkkipellistä tehdyn lampun walossa, että huoneessa oli mies ja nainen; miehen tunsin heti omaksi miehekseni. He istuiwat huoneen perällä, höyläämättömistä sahalaudoista neljän paalun nenään tehdyn pöydän tapaisen ääressä, missä myös tuo himeä lamppu paloi.
Hänen puheestansa tunsi hän myös surukseen asian olevan täyttä totta eikä mitään leikkiä. "En, isäni!" vastasi hän matalalla äänellä. "Minä en tahtoisi olla vastahakoinen, mutta minä en voi suostua teidän kauppaanne, ottaakseni Matin joksi häntä nimititte, miehekseni.
Kahden viikon perästä palasi vaimo ja kertoi, että emäntäpiikaa tarvitaan, mutta kelvollista; hänen pitäisi olla paikalla kahden viikon kuluessa. Palkkaa oli isäntä sanonut maksavansa ansion jälkeen. Minä heti matkustin Savolaan ja pääsin emäntäpiiaksi. Kysymykseenne, kuinka otin Lassin miehekseni, on helppo vastata: se oli ehkä väärin tehty, että menin avioliittoon Lassin kanssa.
"Tule!" huusi hän, "ja anna kaikkien naisten nähdä minkä tirannin minä tulen saamaan miehekseni. Tule ja näytä heille mikä uppiniskainen, järjetön, ikävä " Hänen äänensä kävi äkkiä heikoksi, hänen ruumistaan pöyristytti ja hän meni aivan voimattomaksi. Danvillen käsi oli silmänräpäyksessä käynyt kuoleman kylmäksi hänen kädessään.
"Sillä välin ei äitini taitanut salata asessori Svaningilta, että Hjalmar pitäisi tulla miehekseni. Hän oli tuntenut meidän välimme, mutta ei milloinkaan hyväksynyt; ja hän luuli ettei pappa suostuisi. Tämän puhui hän isälleni, joka pahaksui sitä kovasti, mutta myös minullekin, josta jouduin epätoivoon.
ANNI. Ota nyt, kun poika parka pakoon painaa minkä kintuista lähtee! Vai tarkoitatteko, että minun pitäisi lähteä juoksemaan jälkeen huutaen: Huotari, Huotari, elä mene, minä otan sinut miehekseni! Olisitte ottanut hänet kasakkamieheksi. Ei kaksi eikä kolmekaan olisi ollenkaan liikaa! Kaikki työt ovat jälessä. Eikä teillä ole kuin tuo laiska renki Pekka.
PIETOLA. Mistä sinä sen tiedät? Ethän häntä tuntenut? ANNI. Minähän näen heti nenästä miehen, mihin kelpaa. Eikö ollut erinomainen renki sekin poika, jonka teille viime vuonna toimitin? PIETOLA. Oli kyllä. Sinun olisi pitänyt se ottaa mieheksesi. ANNI. Miehekseni? Niinkö teidän mielestänne, että joka kelpaa Pietolaan rengiksi, välttää Köyhänlesken Annille mieheksi? Oho, ei sentään!