Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Meillekö aiot? Tulin siskoani tapaamaan. Annikkiako? Annikkia tulin hakemaan ... se meille ruokaa toi. Joukohan se ... tämä Jouko ... voi, armias auttajani ... veli tuli siskoa tapaamaan ... et häntä nyt voi tavata. Miksen? Jäikö pappi saunalle? Mene pian takaisin ... tuhoja hankkivat hänelle ... vaan en soisi. Mitä, äiti, hätäilet? kysyi Jouko.
LETTO. Ja meillekö kapteeniksi Onnen herra! SIHVONEN. Niin. Lykkyä reissuun! Hihhihhih. ANNA. Mutta sehän on kauheaa! EEVA. Turhaa te säikytte! ELVIIRA. Turhaa sinä, Eeva, toivot, jos toivot Varjakkaa. LETTO. Me emme lähde Onnen herran kanssa merelle! Ennen vaikka linnaan. SIHVONEN. Parempi sielläkin. Mutta minä tiedän konstin ja hyvän konstin. Hihhih. EEVA. Jonkun konnanteon!
Minä käyn erään naisyhdistyksen asioita... Tulen tämän seuran puolesta tuomaan teille muutamia pieniä joululahjoja... Annaliisa. Meillekö? Neiti Hyvönen. Niin teille... Vast'ikään kerrottiin ja ennakoltakin tiesimme, että olette vähissä varoissa ... olette köyhät. Harras toivomuksemme olisi jollakin tavalla lisätä joulu-iloanne. Meidän joulu-iloammeko? Ovat muistaneet meitä!
Vapaasta rakkaudesta liittyvät nuoret yhdeksi, mieheksi ja vaimoksi. Simo. Nyt, appeni, selvittäkää ja ratkokaa se uhkaava lainpykälä! Jaakko. Niinpä kuulkaa sanani! Heti heristyivät kaikkein korvat, koska Jaakko, tanakasti seisten, painavia sanoja lausui. Jaakko. Tällä hetkellä teen minä kunniallinen Jaakko Härkäpää teille mun rakkaille lapsilleni kalliin testamentin! Simo. Meillekö testamentin!
Joutuummin, kuin haipuvi illan rusko, me näimme posken kalpenevan, sen hehkun sammuvan yöhön; meillekö kuolema siis ois kammoks, outoa, uutta? Lieden luo toki jäin salotorpassain monet illat, hiilten hiipuvan näin, ja ma kuulin pauhua myrskyn, yöksi mi, yltyen vain, lumikieppein mökkiä saarsi.
ELISABETH. Tuntemattomalle ? MAIJU. No, niin no, kun hänkin on laittanut minulle. ELISABETH. Nimi ? MAIJU. Teuvo Rastas. Eikö ole kaunis nimi? Teuvo Rastas. Mitä, mamma? Onko, mamma? ELISABETH. No, onhan tuo. MARTHA. Meillekö tulee kortteeria? MAIJU. Meille tietysti, eikös niin, mamma? ELISABETH. Kuinkas muuten. Kaiketi Jussi on häntä pyytänyt luokseen. MAIJU. Siltä se kuuluu hänen kirjeessään.
Ei monta vuotta menisi ennen kuin nuo kykenisivät toimeen, se tuo jätkän lapsi niin pian voimistuu, herrasväen lapset pysyvät honteloina elämän ikänsä.» »Mitäs se isä siinä tuumailee?» kysyi vaimo. »Tuumailenpahan vain, että kun mekin tästä Amerikkaan olisi päästy, niin ei sitä näin tallin nurkassa nyhjötettäisi, vaan talo olisi asuttavana.» »Mistäpä ne meille sieltä talot?» »Meillekö? Mistäkö?
Dean Pitferge pääsi seikasta muutamilla naarmuilla, ja minä onnittelin häntä siihen, hän kun olis saattanut päänsä halkaista. Oh, ei siinä kaikki! vastasi hän, ennen pitkää meille joku onnettomuus tapahtuu. Meillekö? Höyrylaivalle ja siis myöskin minulle, meille ja kaikille matkustajille. Jos puhutte toden takaa, kysyin minä, niin miksi olette tulleet tähän laivaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät