Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Kerranhan kuitenkin täytyy kuolla, ja koska myös keisarin, kuninkaan ja itse armollisen ruhtinaammekin pitää se taival astuman, niin mitäpäs meikäläinen siitä valittaakaan! Miestäni minun vaan käy sääli, vaikka kohta hän on mua pahoin kohdellut. Niin, minä surkuttelen häntä suuresti. Kuka nyt hänen vaatteistansa huolen pitää, kuka hänelle hänen mielensä mukaista kaurapuuroa keittää?!"
Sillä tietysti heidän, sotavangeiksi joutuneiden, joukossa on sellaisiakin, jotka kuoleman pelossa ja armahdusta toivoen tunnustavat kaiken, johtuen siten tekemään suuren joukon ilmiantoja sekä saattamaan kiikkiin meitä toisia. Mutta eikö ole ajattelematonta, että meikäläinen pataljoona on työnnetty Venäjän rintamalle? virkan minä painostavan äänettömyyden jälkeen.
BUYCK. Oiva eläköön-huuto, vanhus! Kaikki sotilaat! Eläköön sota! JETTER. Sota, sota! Tiedättenkö myös, mitä te huudatte? Että tuo on kepeä teidän suustanne luiskahtamaan, on kyllä luonnollista; vaan kuinka viheliäisellä tuulella joku meikäläinen on sen jaloissa, en voi niin sanalla sanoa.
Millä sitä meikäläinen senkään vertaa ansaitsee. Ja sillä kaksi henkeä melkein leivässä pysyykin. Paha vain, etten saa lapselta aina olleeksi niin uuttera. LEENA-KAISA. Sinulle sen kautta muistutetaan, ettet liian paljon rupeaisi ahnehtimaan tämän maailman hyvyyttä. JOHANNA. Saattaa niin olla. Mutta kuulkaa, Leena-Kaisa.
Perhana vieköön! Kyllä tämä sotamiehen elämä on kiusallisin, mitä maailmassa on. Mitäs voipi meikäläinen? Kun pannaan jonnekin seisomaan, niin vaikka homehtumaan rupeisit, et saa sittenkään paikaltasi liikkua. Tahdon edes laulaa, niin kuluuhan aika nopeammin. *Laulu 11.* Punasarafaani.
Onhan tohtori sivistynyt mies. Mutta nähkääs, tohtori, ei meidän keskuudessamme meikäläisten täytyy olla niin ankarat ei uskalla ollenkaan liikahtaa, muuten voi kaikki olla hukassa. Teillähän on rikkautta ja oppia. Te voitte tietää, kuinka pitkälle voi mennä mutta meikäläinen ei sitä tiedä. Mitä tarkoitatte?
Näistä asioista hän puhui paljon ja oli niin innostunut uusista opetustavoista ja psykologisista kysymyksistä, että eräs meikäläinen joka oli muutamia kertoja ollut hänen seurassaan, jo säälien tuumi, että tämä muuten niin lahjakas nainen osoittautui aivan välinpitämättömäksi kansansa vapauspyrintöjen suhteen. Erehdyttävämpää arvostelua ei juuri voi langettaa.
Hyvin, Jumalan kiitos! Helenan lapsi vaan kuoli. Vai kuoli! Se oli onni! Niinhän se on meikäläisen onni että lapset pääsevät pois. Ei meillä joudeta lapsia suremaan. Ei. Se olkoon herrasväen työtä. Ripuliin kai kuoli? Ripuliin. Se on hyvin ymmärrettävää näin kesäiseen aikaan. Milloinka meikäläinen joutaisi lapsiaan hoitamaan? Ja milloinka ne luonnistaisivat?
Mutta ymmärrätkö sinä myös, mimmoinen tämä nahka on? Simo tunnusteli sormin nahkaa ja sanoi: Hyvää on nahka. Sitä minäkin! Sinä pöllö et sellaista nahkaa ole nähnytkään. Se on Saksan nahkaa, maksaa kaksikymmentä ruplaa. Simo kävi araksi ja sanoi: Missäpä meikäläinen sellaista saisi nähdä. Niin juuri. Osaatkos sinä tästä nahasta neuloa minulle sopivat saappaat? Osaan, teidän armonne.
Kummallakin meillä oli musketti ja minulla sitä paitsi pari pistoolia vyössäni. »Pidä nyt, Juho, kieli suorana suussasi!» sanoin minä ja painoin kannukset hevoseni kylkeen. Sivuutettuamme tien mutkan tuli näkyviimme kuusi venäläistä rakuunaa, jotka hiljalleen ajoivat eteenpäin, kolme kummallakin tien reunalla. Keskellä olivat rattaat, joiden keulalla ajurina istui meikäläinen talonpoika.
Päivän Sana
Muut Etsivät