Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Pieni prinssi punastui, kun Mayer Anshelm, näin valittaessansa, käänsi häneen silmänsä, mutta paroni katsoi kummastellen ja syvästi liikutettuna tuota eriskummallista poikaa. "Oikeinhan sinä olet oppinut mies", sanoi hän. "Mistä olet saanut tietää kaikki nämä asiat, poikani?" "Isäni on ne minulle opettanut", vastasi poika.
Vähän ajan kuluttua astui eräs ordonanssi sisään ja kertoi, että he olivat ylisen läpi läpeensä tutkineet ja tarkastaneet, löytämättä mitään rahaa tai arvopapereita. "Te yhä pysytte kiellossanne?" kysyi upseeri. "Pysyn", vastasi Mayer Anshelm tyynesti.
Sentähden nimitti hän Mayer Anshelm Rothschildin v. 1801 hovi-asiamieheksensä. Saatuaan ruhtinaan virkavahvistuskirjan meni Mayer Anshelm sitä näyttämään Gudulallensa joka istui lastensa huoneessa. Hän ojensi paperin Gudulalle ja kysyi hymyillen josko hän vielä pitäisi vihaa kuuriruhtinaalle ja josko hän sallisi miehensä ottaa kuuriruhtinaan tarjoaman arvonimen ja viran.
Ja kiirein askelin riensi Mayer Anshelm pitkin Juutalaiskatua vanhaan rapistuneesen kotiinsa, jossa hänen äitinsä häntä kuoleman kielissä odotti.
Tiedäthän vielä Gudula, kuinka sinä minua silloin lohdutit, kun minun armas äitini kokoontui isiensä tykö, ja kuinka minä hänen kuolinvuoteellaan sydämmeni hädässä ja epätoivossa katkerasti itkin ja vaikeroitsin?" "Tiedän minä vieläkin, Mayer Anshelm", vastasi toinen tyynesti. "Minä olin rakastanut äitiäsi sangen paljon, ja sentähden itkin minä sinun kanssasi".
Mutta Baruch Schnapper oli jo ammoin aikoja kokoutunut isäinsä tykö, ja ainoastaan pankkiirin palvelija kummeksi huomen-aamuna, kun näki herransa vaatteet saven, maan ja kalkin vallassa. Mayer Anshelm ei kenellekkään ilmaissut paon-alaisen kuuriruhtinaan käyntiä, sillä olihan hän hänelle vannonut pitääksensä sen salassa.
Olen jo ammoin tietänyt, että Gudula on antanut sydämmensä ihmiselle, jolla ei ole silmiä päässä nähdäkseen Gudulan olevan nuoren ja kauniin ja häntä rakastavan; olen senkin jo aikoja tietänyt, että Gudula on rikkaille sulhasillensa rukkaset ainoastaan sen vuoksi antanut, että hän tahtoo olla vapaa Mayer "
Jos tahdot jäädä isän luo, niin jää". "En jouda", sanoi Mayer Anshelm, "minunkin pitää lähteä. Minun täytyy valvoa koko yö ja tehdä työtä, sillä minun pitää nyt saada kaikki ne kirjat valmiiksi, jotka olen päätettäviksi ottanut. Huomenna täytyy minun ne omistajilleen jättää, koska tästä lähtein tietysti en enää jouda niitä päättämään.
Kuultuaan Gudulan ja Mayer Anshelmin ovesta menevän, juoksi hän ovelle, mutta jäi siihen seisomaan ja piti ovenpielestä kiini, ikäänkuin pakoittaaksensa itseänsä tähän pysähtymään. Syvä huokaus tunki hänen rinnastansa, ja hänen silmistänsä valui kyyneleitä, vihan, häväistyksen ja loukatun itserakkauden kyyneleitä. Käsitysten riensivät Mayer Anshelm ja Gudula puutarhan läpi.
"Mitä voitte te Gudulalle sanoa, joka häntä niin saattoi loukata, että hän senvuoksi tahtoi henkensä menettää? Sanokaa se minulle!" "En, en voi, enkä tahdokaan sitä sinulle sanoa, Mayer Anshelm, sillä juuri silloin, jos sen sinulle sanoisin, on hän vannonut tappavansa itsensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät