Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Ken uskaltaa meitä lähestyä? FUCHS. Ei kenkään ei kenkään. Ja mitä kuuluu siihen pieneen kansaan, niin ovatpa meidät jo jättäneet; sen teit he tällä ijankaikkisella hetkellä. MAX. Minä tiedän jotain. Suotko sanasen kuiskaavani korvaas, veli Tommi. Ho hoo, mies, he jo parveilevat sun ympärilläs kuin pääskösliuta ympäri haukan.
MAURA. Oi! kaksi onnetonta siinä makaa, kaksi sotamiestä Max ja Fuchs, jotka kuluessa kolmen kuun eivät ole nähneet yhtä ainoata selvyyden hetkeä; mutta nyt on järki sanonut liittonsa ylös ja paennut heidän aivonsa kammareista, ja nytpä he alati näkevät ympärillänsä ainoastaan petosta ja kavaluutta ja pieniä olentoja, jotka väsymättä vaivaa heitä.
Sinäkö siellä siitä, ettäs olet ammentanut kitaas oltta niinkuin valaskala, ja minäkö siellä siitä, että naisia halaillut olen väsymättä kuin Turkkilainen? Voi veikkosein, kuinka taidat näin aatella? FUCHS. Me olemme siis... GILBERT. Keskellä leukoja sen suuren traakin; se kohta meidät nielee mahaansa, täys laava-virtaa, joka kuumuudesta rymisee. MAX. Kauhistunpa.
MARIANA. Ja pieni nenä kuin punertaa kuin poltettu manteli sokerileipojan pöydällä. TIMOTEUS. Hm! TITUS. No no, ei nenästä puhuta mitään. Mutta tuossa kumppanimme. FUCHS. Hänellä oli vaan yksi silmä. MAX. Ja senkin olisin häneltä ampunut pois ilman sinun hätäilemistäs.
Kas nytpä on tuoppi oltta niinkuin »terve, rabbi»! FUCHS. Hi hi hi! Olisko asia niin? Nyt ehkä erehdyt, veli kenraali. ARISTARKUS. Kuka siellä marisee? ANTON. Ne uskolliset toverit Max ja Fuchs, luulen minä. ARISTARKUS. Se onneton härkäpari. Katsos noita kahta tuossa, Tommi. Mitä sanot heistä? TOMMI. Kaksi Jumalan kuvaa, jaa totisesti, jos he Atamista ovat kotoisin.
"Olen ajatellut", alkoi hän epäröiden, "jos sinulla, isä, ei ole mitään sitä vastaan ... minä ja onnettomuustoverini, Max Strömer, olemme sopineet ulkomaanmatkasta ... se on, hänhän on köyhä poika, mutta ajattelin ... se on, toivon, että olisit niin hyvä, isä, ja maksaisit hänen matkansa ... aiomme asettua Oxfordiin täksi vuodeksi, kunnes rangaistusaikamme on lopussa..."
PATRIK. Mikä velvollisuutenne, te lurifaksit, mikä velvollisuutenne? MAX. Te ette siis tiedä, että me olemme ylennetyt kenraaleiksi? PATRIK. No voi minun päiviäni! Hi hi hi hi! »Että me olemme ylennetyt kenraaleiksi»! Hi hi hi! MAX. Lakkaamatta tulee kenraalin ympärkiertoilla kuin kotka, vakoen joukkonsa tilaa ja käytöstä. FUCHS. Lakkaamatta lakkaamatta. PATRIK. Te kurjat!
MARIANA. Nyt seisahtavat, ja alas astuu eräs mies, joka ontuen rupeaa käyskelemään tänne, mutta toisialle pyöriilee vaunut. MAURA. Ken ollee tämä mies? Ehkä Timoteus. Riennä häntä vastaan; minä istun tässä rukoillen ja kääntämättä kasvojani kohden hirmuista sotaa. FUCHS. Mennään yhdessä. MAX. Yhdessä, veljeni, yhdessä!
Päivän Sana
Muut Etsivät