Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Sinne paloi Matin mieli, eikä häntä voinut sinne menemästä estää vanhempien itkut ja rukoukset, eikä estävien varoitukset ja niin lähti hän. Sinne päästyänsä rupesi hän palvelukseen erääsen taloon kahdenkymmenen ruplan palkalla ja se oli Matin mielestä paljon. Kovin ikäväksi kävi Matilla nämät oudot olot. Kaikki ihmiset vieraita, elämän tavat ja kaikki työt, toimet ja askareet outoja.
Esa meni tupaan, ajoi Matin asettamaan hevosta. Muori ei tohtinut Esalta mitään kysyä. Hän meni pihalle ja koetti Matin kanssa arvailla mihin siinä nyt lähdetään. Mutta mistäpä sitä Mattikaan tiesi.
No, tästäkö eukko vinumaan; ja ellei hän olisi muistanut, ettei Matin kanssa ollut tukkanuotalle meneminen, olisi mökissä kummia nähty. Nyt kuultiin siellä vaan Leenan julmia kirouksia, mitkä eivät sittenkään tahtoneet hiljentyä, kun Matti nyrkkiänsä näyttämällä oli käskenyt hänen olla vaiti.
Näin haastellen keskenään olivat he vaeltaneet nummelta alas, kulkeneet poikki Seunalan Matin lakean ahon, siitä halki tiuhan näreistön, ja seisoivat nyt Sompiosuon partaalla. Synkeäksi näytti tämä suo, jonka pinnalla vaihetteli mutaisia, rämeisiä aukkoja, sammaleisia mättäitä, karpalon kotoja, ja siellä ja täällä seisoi matala, kuihtuva koivu, alakuloisesti nyökytellen päätänsä iltatuulessa.
Vaikka Matin luonne oli tavattoman taipuvainen kaikenmoisiin kujeisin, ei hänellä kuitenkaan ollut varastamisen halua. Pisti hän kuitenkin kerran erään talon pöydältä kymmenen penniä taskuunsa ja meni menojansa.
Ollappa minulla vain hevonen tai edes hyvä mustalaispoika apunani, oli Matin usein tapana sanoa äidilleen, niin sirkuksen minä perustaisin! Ei ole tuosta meidän koirastakaan marakatiksi. Nyt oli Matti saanut karhun!
Matin oli määrä huolestaa musta heinäkuorman aisoihin. Emännän ja Lipan kanssa arveli isäntä reslallaan etukynnessä pölyytellä ja Matti sai pysyä perässä, jos saattoi. Hyvä se oli sattunutkin keli tällä kertaa, niin ett'ei nyt häkkikään paljo ruunan perässä vastustellut.
Matti tunkeutui väkijoukosta portaiden viereen ja lakki kourassa nöyrästi kumarteli tohtoria. "Ei ruunia oteta", ärähti tohtori, "ne eivät jalostuta rotua." "Eihän minulla ruunaa orihan se meidän ruunikko onkin, mutta enhän minä koko ajatellut sitä " "Ori? Jassoo, se on yksi toinen asia. Hoi! Ajakaa, tomppelit, esiin se Hokkalan Matin ruunikko ori", karjui tohtori.
Iikka meni suorastaan Lukulaan isänsä tykö ja heti, kun hän sinne tuli, menivät he isänsä kanssa kamariin kahden kesken. Kauvan olivat he siellä, eikä kukaan tiennyt, mitä he keskustelivat. Viimein kuului tupaan selvästi Lukulan Matin sanat: "Siinä tapauksessa mutta ei missään muussa." Molemmat tulivat kamarista tupaan ja Iikka lähti kotiansa.
Ison isännän suvulle huhu tuskin kulkeutuu niin tavallisesta tapauksesta, että sukulainen tulee meren takaa. Aika myöskin tekee tehtävänsä, enkä luule, että nyt voimme Matin hyväksi muuta tehdä. Joku minun pojistani saa viedä säkillisen jauhoja sinne järvelle, ja paluumatkalla sinä poikkeat meille. Mene nyt ja hae Matti tänne.
Päivän Sana
Muut Etsivät