Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. marraskuuta 2025
Armeijanosasto lähetettiin saksalaiseen armeijaan. Vielä suurempiarvoinen oli Englannin raha-avustus, sillä Maria Teresian raha-asiat olivat mitä surkuteltavimmassa tilassa. Englannin apu ja aselepo Fredrik II:sen kanssa saivat v. 1743 voiton kallistumaan Maria Teresian puoleen.
Eräs kymmen vuotias poika kirkui kaikesta voimastaan. "Hän tahtoo antaa siitä hengestä, mikä hänell' on!" huusivat lappalaiset. Vanha harmaa hiuksinen vaimo kävi ympäri paljain päin. Hän lyykisteli ja naureli: "Minä olen neitsy Maria," sanoi hän, "minä olen siittänyt Pyhästä Hengestä. Minä olen siunattu vaimoin seassa." Olga kiiruhti pulkkaan. "Joutuisasti matkalle!" käski hän.
Anna ei huomannut mitään kummaa luutnantin pyynnössä. Hänellä oli edessään lähettiläs Johannekselta. Havaitsematta, että hän pian oli päästää ilmi sydämensä salaisuuden, kysyi hän innokkaasti: «Onko maisteri Johannes Harmaalassa? Miten voi neiti Maria?«
Maria vaan vastasi:
Muutamat väittivät häntä itävaltalaiseksi prinsessaksi, keisarin omaksi tyttäreksi, joka oli joutunut vangiksi ja nyt tuotu tänne talletettavaksi. Toiset olivat tuntevinaan hänet kuningatar Maria Eleonoraksi: mutta mitä olisi hänellä Korsholmassa tekemistä? Sen saatan minä sanoa teille, kuiskasi hyvin tietävän näköisenä muuan politikoiva porvari.
Pugatshev läksi tarkastamaan linnaa. Shvabrin meni häntä saattamaan; mutta minä jäin, sanoen rupeavani varustaumaan matkaan. Minä juoksin ylös. Ovi Maria Ivanovnan kammioon oli lukossa. Minä kolkutin. "Kuka siellä?" kysyi Palashka. Minä sanoin nimeni. Silloin kuulin Maria Ivanovnan suloisen äänen: "Odottakaa, Pietari Andreitsh. Olen pukeumassa.
Hän sai sen kuitenkin oikeastaan vain nimeksi. Moraalinen vaikutus tästä Maria Teresian esiintymisestä on arvosteltava hyvin suureksi.
Tiedän, vastasi Löfving, niin kauan kun hän voi sinua seurata, mutta kun myrsky puhkee ja vie teidät mukanaan, niin saa Maria sulloa pussinsa täyteen kärsivällisyyttä ja uskollisuutta sekä lähteä Ruotsiin, siellä muiden pakolaisten kanssa rukoillaksensa niiden puolesta, jotka ovat heille rakkaat. Martti katseli Mariaa hellästi. Sitä olen hänelle sanonut. Hän vaan ei tahdo. Maria vetäytyi pois.
Lapset oudoksuivat, kun ei äiti heille pakissut niinkuin ennen, ei torunut eikä houkutellut liioin. Heiltäkin meni iloisuus ja rohkeus, eivät pienemmätkään uskaltaneet ääntä päästää, mutta Liisan silmät kääntyivät tuon tuostakin äitiin. Iltapuoleen kun Maria heittäytyi sänkyyn pitkälleen, kasvot seinään päin, huomasi Liisa vallan hyvin, ettei hän nukkunut, vaikka oli unessa olevinaan.
"Käy vaan; mutta tiedätkö, aikovatko kaikki veljesi mennä sinne?" kysyi kirkkoherra, oikaisten istumisesta kasaan painunutta vartaloaan. "Minä menen kysymään," vastasi Maria, ja riensi veljiensä asuntoon pihan toiselle puolelle. Täällä mainittuaan "hyvän huomenen" ja tehtyään kysymyksensä, sai hän vastauksen: "Mennäänhän toki; siellähän ehkä saadaan viettää hauska ilta."
Päivän Sana
Muut Etsivät