Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. lokakuuta 2025


Kuules Clitus! CLITUS. Minäkö? En, en koko mailmasta. BRUTUS. Hss! ole vaiti! CLITUS. Itsen' ennen surmaan. BRUTUS. Dardanius, kuules! DARDANIUS. Moisen työnkö minä? CLITUS. O, Dardanius! DARDANIUS. O, Clitus! CLITUS. Mit' inhaa käski Brutus sinun tehdä? DARDANIUS. Oi, Clitus, tappaa hänet! Kas, hän miettii. CLITUS. Se jalo astia nyt täynn' on tuskaa, Niin että silmistä se yli vuotaa.

Jumala olisi voinut kutsua hänet kokonaan pois mailmasta, kun hän sairasti ruttoa, ja kadehdinko minä häntä luostarilta? Minä saan nähdä hänet jälleen", hän lisäsi, "kumminkin kerran taikka pari. Eikö minun, kun hän on papiksi vihitty, ole ilo nähdä häntä valkoisissa vaatteissa alttarin edessä ja ehkä vastaan-ottaa Luojaani hänen käsistänsä!"

"Katsokaa, Sally, herra Obenreizer puhuu mailmasta, että se on niin pieni, jotta ei ensinkään ole ihmeteltävä kuin samat ihmiset niin usein kohtaavat toisiaan eri paikoilla ja eri ajoilla elämässä. Vaan tuntuupa kummasta, Sally, että minun, niin sanoakseni, piti joutuman Löytölastenhuoneesen sinne kuollakseni." Hän ojensi Sallylle kätensä, jota tämä puristi lempeästi.

Niin, me olemme pilgrimimatkalla Pyhään kaupunkiin; me pakenemme pahasta mailmasta; ja liian usein rikkaus on painona, joka estää meidän kulkuamme. Minusta on sentähden hauska olla täällä tässä vähäisessä, halvassa huoneessa, johon olemme turvanneet Gottfried, Greeta ja minä.

Minä en mene neljääntoista päivään alas laksoon, minä tahdon itseäni sieltä totuttaa, ja minä sen hyvin taidankin tehdä. Ihmiset alahalla eivät ollenkaan arvaa, kuinka hyvä täällä, ulkona mailmasta on olla, poissa koko kammosta, kimmasta ja kummasta. Oi Lents, sitä et tiedä sinäkään, kuinka hyvä sinun on ollut olla koko elämäikäsi".

Ja jos me vaan saisimme jokainen meistä kuulla äänen taivaasta, kuinka iloista olisi vastata, niinkuin hurskas lapsi: "puhu, Herra, sillä sinun palveliasi kuulee;" ja sitten täydellisesti oppia, mitä Jumala todesti meiltä kaikilta vaatii. Minä luulen kuitenkin, että munkit ovat yhtä varmat kutsumuksestansa kuin muinoin hurskas lapsi, kun luopuvat kodistaan ja mailmasta kirkkoa palvellaksensa.

Ah! sit' en koskaan Tuntea saanut. .......... Yksin kuljin, Yksin lemmin, Yksin kärsein, Haikean haikeast'! .......... Yksin lemmin Kuolemassainkin. Oi äiti, oi äiti! Vie minut täältä Mailmasta luokses Kiusauksesta! .......... Välkkyvä liekki Tomusta kutsu! Pimeydestä Valohon nosta! Kamala ukkosen jylinä, joka kajahteli koko linnan lävitse, keskeytti hänen lauluansa.

Minä muistan miehen, joka kaikesta sydämestänsä ja kaikesta mielestänsä koettaa vetää kadotettuja sieluja mailmasta Jumalan luo, mailmasta, joka katoo, ijankaikkiseen elämään, Kristuksen luo, pyhitykseen, rauhaan ja riemuun.

"Vuosia on kulunut siitä, kuin minun oli tilaisuus omin silmin katsella niitä kasvonjuonteita, jotka melkoinen osa sivistyneestä mailmasta nyt mielikuvituksessaan hyvin tuntee". Enkä minä ole estetty, ottamasta osaa niihin hengellisiin juhla-aterioihin, joita hän on levittänyt eteemme".

"Minä", lausui Agnes, katsahtaen ylös taas, "joka olen elänyt semmoisessa yksinäisyydessä ja jonka on mahdoton tietää paljon mailmasta, teen hyvin rohkeasti siinä, että epäröimättä annan sinulle neuvoni taikka edes pidän tätä jyrkkää mieltä.

Päivän Sana

tassutteli

Muut Etsivät