Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Parhaimmaksi nöyryyden Tahtoo Jesus näyttää, Tavat hyväin lapsien Ohjeeks siihen käyttää. Että lapset nöyrät on, Senhän nähdä mahdat. Lapsista sä nöyryyttä Kahdell' lailla opi! Katso ensin köyhyyttä! Sehän oikein sopii: Alaston ja vaivainen Laps on puolest' luonnon, Pesemätön, saastainen, Tilan saanut huonon.
Niin, kyllä minä olen Chilon, mutta mahdat sittenkin erehtyä... En tunne sinua!" "Chilon Chilonides," toisti Ursus, "herrasi Vinitius käski sanoa, että sinä yhdessä minun kanssani tulisit hänen luokseen." Vinitius heräsi tuikeaan tuskaan. Ensi hetkenä ei hän saanut selville, missä hän oli ja mitä hänelle oli tapahtunut. Hänen päässään humisi, ja silmät olivat kuin sumun peitossa.
Päiväkausia hän pysyy huoneessaan, ei tiedä illalla, kuinka päivä on aamusta kulunut. Karoliina tulee hänelle kahvia tuoden. Täällä sinä vain itseksesi istut. Täällähän minä... Yhtä asiaa minä tahtoisin sinulta kysyä. Mistä mahdat sinä saada tuon voiman elää ja olla, niinkuin elät ja olet?
Ja paras todistus siitä on, että hän tuntee vikansa syvästi, ja sekin, ettei hän ole tahtonut sitä salata teiltä eikä minulta." Anoppi pyykäsi pois kyyneleensä. "Mahdat nyt ennustaa totta, rakas Mari," lausui hän. "Ja hyvä on, että edes sinulla on toivo." Ukko ei virkkanut mitään, mutta uudisti muistossaan entiset ajatuksensa, että jos Severinistä tulisi miestä, olisi se Marin ansio.
"Hyvä," sanoin minä, "parempaa uutista et olisi minulle antaa voinut." "Mutta," sanoi hän edespäin, "pahaakin minä sinulle ilmoitan. Kenraali lähetti eilen väkeä hevosella ja suksilla vakoilemaan, mutta he tulivat kaikin vihollisilta otetuiksi." "No, ja kenraali ei saanut mitään tietää?" kysyin minä. "Ei, sen sinä ymmärtää mahdat."
Muutamat tosin puollustivat, mutta eivät saaneet ääntänsä kuuluviin. Törkeätäkin leikkiä laskettiin, ja Mattia kiusattiin, ikään kuin tällä olisi ollut hyvinkin leikkinen asia. Jotka vakavammasti puhuivat, sanoivat: "Mahdat mennä vaivais-apua pyytämään hoitokunnalta." Toiset käskivät lähteä pitäjäälle apua keräämään, niin jokainen vähän liijostaa.
UNTO. Ja pian, niin toivoa mahdat, hän sepän pienen sulle lahjoittaa, joka kerran alasinta kanssas kilistelee. ILMARI. Enkö toivois sitä? UNTO. Mutta eipä suonut onni mulle perillistä ainoaa. ILMARI. Sulle verinen kohtalo pojan antoi, veljesi Kalervon pojan, jota isän kädellä hoitaa taidat. UNTO. Tätä pedon sikiötä lapsenani pitäisin?
KARIN. Mutta kuinka voi ilman syytä hyökätä ihmisiä vastaan sillä lailla? Ja käyttää vielä niin loukkaavia sanoja? Muistat kai itsekin, kuinka hirveästi minua sätit siellä kaikkein kuullen. SYLVI. Joutavia! En minä enää ole sinulle vihainen. En sinulle enkä Almalle enkä kenellekään. KARIN. Mutta minulla on oikeus vaatia selitystä. Sen mahdat toki ymmärtää. SYLVI. Elä vaivaa itseäsi suotta.
"Sinäkö?" sanoi prinssi. "Sinä mahdat leikkiä laskea minulle, tai on pääsi vielä sekava unijuomasta!" "Jos kaikkein Egyptinmaan valmukukkain mehu pantaisiin yhden siemauksen sekaan", vastasi Ramorny, "ei se minuun pystyisi, kun tätä tässä katselen". Niin sanoen hän veti oikean käsivartensa esiin peitteen alta ja ojensi sen prinssiä kohti, käärittynä kuin se oli.
Mahdat sinä olla onnellinen tänä iltana, Johanna? JOHANNA. Onnelleni en tällä haavaa tiedä mittaa enkä määrää. Tänlaista päivää en vielä ikänäni ole elänyt. LIISA. Miekkonen. Koskahan tulee minun vuoroni? JOHANNA. Sitten, Liisa kulta, kun se oikea ilmestyy, se jolle Jumala on sinut määrännyt. LIISA. Niin, kuka sen tietää. Ehkä minun osalleni ei ole luotukaan ketään. JOHANNA. On varmaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät