Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Kuningas asetti hänet puolustamaan maata, mutta missä hyvänsä on vihollista nähty, on Lybecker aina käskenyt meitä luikkimaan pois tieltä, ja me olemme totelleet niin kauan kuin mahdollista, mutta eihän kukaan iänkaiken jaksa katsella, miten hän jättää toisen maanpaikan toisensa jälkeen vihollisten valtaan, edes koettamattakaan taistella.»
Välttääksesi hirsipuuta sinä valehtelet minkä osaat meidän huonosta asemastamme ja annat viimein, paljon tingittyäsi, houkutella itsesi rupeamaan vihollisten oppaaksi, johtaaksesi heidät huomenna varhain äkkiarvaamatta päällemme. On hyvin mahdollista, että Lybecker vuorostaan hirtättää sinut palattuasi, mutta olethan siihen silloin jo tottunut.
Jouduin vangiksi Dnieperin luona, olen karannut vankeudesta, ja tulen nyt vapaaehtoisen joukon johtajana tarjoutumaan teidän ylhäisyytenne ja maan palvelukseen. Te olette tervetullut, hyvä majuri, toisti Lybecker. Mutta en voi ymmärtää, kuinka tuo teidän tarjouksenne, joka tietysti otetaan vastaan, oli niin kiireellistä laatua.
Olihan Lybecker Armfeltin ja muiden rukouksista huolimatta peräyttänyt armeijan miekanlyönnittä rannikolta Hämeenlinnaan. Vihollisen voimat olivat siten saaneet rauhassa yhtyä ja rakentaa varustuksiaan sekä ottaa haltuunsa Helsingin ja Turun. Armfelt oli puolustuspaikakseen valinnut Mierolan sillan lähellä Hattulan kirkkoa.
Lybecker löi laimin tilaisuuden käydä heti maaliskuussa taudeista ja vilusta heikontuneen venäläisen sotajoukon kimppuun ja vetäytyi sen sijaan takaisin, saman mielettömän pelon valtaamana, mikä ajoi hänet pois Inkerinmaasta, ja vihollinen sai siten aikaa vahvistaa voimiaan, kunnes taistelun toiveet päivä päivältä kävivät yhä epätasaisemmiksi ja Viipurin kukistuminen joka hetki yhä välttämättömämmäksi.
Lybecker hymyili kummastellen. »Mitä, luuletteko todellakin niin, hyvä Person?» »Kyllä minä sen tiedän. Minä tiedän, että Bellario on viisain elukka auringon alla ja rakastaa teidän ylhäisyyttänne enemmän kuin kukaan muu paitsi minä, enemmän kuin kapteeni Yrjökin.» »Niin, minä tiedän, että te olette minun uskollisin mieheni, kunnon Person.»
Me näemme teidät seisovan oikeuden edessä vastaamassa näistä ajoista ja teidän sijassanne olevan kunnon miehen.» Lybecker raivostui: »Tuokaas tänne miekkanne! Antakaa pois se! Tuolla lailla puhuessanne ette sitä tarvitse.» Mutta raivoissaan oli nuorukainenkin. Viha ja ylenkatse kuohuttivat hurjasti hänen vertansa.
Kun kenraalit saivat luetuksi amiraalin kirjeen, kysyi Lybecker: »No, mitä luulette? Mitä on tehtävä? Minun mielestäni ei mitään, ennenkuin luvattu apu ehtii Ruotsista tulla.» De la Barre heilautti ivallisesti hymyillen päätänsä ja vastasi: »Sitä apua olemme jo nytkin liian kauan turhaan odottaneet.»
Lybecker hämmästyi. »Mitä te uskallatte sanoa, herra?» tiuskasi hän. »Millaista puhetta! Te ette tule meidän neuvotteluumme huomenna. Te saatte ryömiä arestiin heti paikalla ja istua siellä, kunnes minä teitä kutsun. Mikä te luulette olevanne? Luutnantti te olette ja lisäksi suomalainen, siinä teidän ansionne.
Tarvitaanpa rohkeutta ja urhoollisuutta, tarvitaan lain kunnioitusta, että vieläkin totellaan, tarvitaan voimaa ja paljon enemmän uljuutta kuin taistelussa kuolemiseen!» Lybecker horjui maahan kukistumaisillaan, vaan malttoi mielensä, joi vettä ja astui pari kertaa edestakaisin sekä sanoi sitte nähtävästi tyynempänä: »Puhuttepa varsin suoraan, hyvät herrat.
Päivän Sana
Muut Etsivät