Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Kauvan hänt' on kaivattuna, Kaivattuna, kaihottuna, Tosin häntä toivotahan, Toivotahan, tarvitahan: Laita lailla lentäväisen, Tuomana merisen tuulen!» Hetken ääneti istuttuansa joukko taas alkoi valmistaita matkaan, yöksi luostariin päästäksensä. Minäkin kiirehdin kotiini. Illalla olin rauhassa, omassa huoneessani ja päivän rasituksista väsyneenä, mutta nukkua en kuitenkaan voinut.
MAUNU TAVAST: Sitten? ANNA: Sitten menin minä luostariin, sillä hän kehoitti minua siihen. Kuitenkin minä olisin mieluummin jäänyt hänen jalkavaimokseen. ANNA: Ei. Ja minä pelkäsin enemmän loukata häntä kuin Jumalaa kaikkivaltiasta. MAUNU TAVAST: Oma sisällinen kutsumuksesi ei sinua luostariin kehoittanut? ANNA: Ei.
Mutta pian rohkasi hän mielensä jälleen. "Joutavia", lausui hän itsekseen, "kaikki morsiamet toivovat, kun kadottavat armahansa, luostariin. Aika, tuo suuri, taitava lääkäri, kyllä parantaa senkin, mikä näyttää parantumattomalta; luottakaamme aikaan!" Niin sanoen poikkesi hän Stuifenin linnaan vievälle tielle, ilmoittaaksensa Fredrikinkin isälle ett'ei hänellä enää ollut poikaa.
Mutta kansa ei voi lykätä tuonnemmaksi omia leipähuoliaan. Minun on väistyttävä. ANNA: Se oli kuitenkin sinun rakkain ajatuksesi, Maunu Tavast. Se oli minun toinen, tietoperäinen, totuuteni. ELINA: Isä! Enkö minä siis pääsekään luostariin? MAUNU TAVAST: Pääset, tyttäreni, pääset. Mutta sinä olet nuori ja voit odottaa.
Minä ripustan sen pyhän Fransiskon kuvan eteen kirkossamme ja jo tänä yönä rukoilen häntä hartaasti että miehesi pysyisi teidän rikkautenne rauhallisessa nautinnossa." Kunnon nainen oli iloissaan, että näin hyvällä hinnalla sai rauhan taivaan kanssa, ja munkki, joka pisti seppeleen kaapunsa alle, lähti pyhin askelin jälleen luostariin.
Appellona teki tässä poikkeuksen, koska hän jäi luostariin. Petter tunsi siis tien hyvin tarkoin. Se meni alussa alinomaa alaspäin, ja kun he olivat kaikkein syvimmällä ja Petter tiesi, että he seisoivat keskikohdalla järven alla, kysyi hän Akselinpojalta, eikö hän tahtoisi vähän levähtää, koska tie nyt alkoi käydä ylöspäin, ja siis tuli vaikeammaksi kulkea.
'Jos jäät maailmaan', sanoivat he, 'niin sinä yhdessä isäs kanssa tulet väärä-uskoisena tuomittavaksi pukeu nunnanhuntuun, niin teidän molempien hairautenne annetaan anteeksi ja unohdetaan'. Eivät he edes vaatineet mitään julkista luopumista uskostamme; piti kaikki olla kuitti, kunhan minä menen luostariin". "Kyllä kai kyllä kai", sanoi Simo ukko.
Minä vastasin: "kenenkä sisareksi, täti Agnes? Minä olen Fritzin sisar! Saako Fritz'kin tulla?" "Fritzin sopisi mennä Eisenachin luostariin", hän lausui. "Siinä tapauksessa minä käyn hänen kanssaan", minä arvelin. "Minä olen Fritzin sisar enkä minä menisi mihinkään mailmassa ilman häntä."
"Mutta nyt suutun minä tosiperään", sanoi Roosa hehkuvin poskin; "jos minusta niin välttämättömästi tahdot päästä, niin menen luostariin; kuuletko, isäseni, korkeilla kivimuurilla ympäröityyn luostariin! Saas nähdä sitten, mistä toisen Roosan saat".
Tärkeä kirje oli hänelle vietävä, ja sen uskoi kuningas nuorelle saksalaiselle Rolandille kahden Stålhandsken ratsastajan seuraamana. Matkalla joutuivat he luostariin, jossa enään oli vaan yksi munkki, tämä kun sanoi tahtovansa kuolla luostarissaan. Mutta Roland tiesi, ettei ole munkkeihin luottamista. Vuorotellen pidettiin vahtia ja keskiyön aikana Roland itse valvoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät