United States or Switzerland ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Tiedätkö, mitä hän veisaa?" kysyi Hugh. "Sitä en voi sanoa enkä luule kenenkään muunkaan voivan," minä sanoin, "mutta äänen täristys muistuttaa vanhojen ukkojen ja eukkojen nuottia kirkossamme." "Se on metodistain virsi," sanoi Hugh. "Hän kertoi sen minulle aamupäivällä." Hugh'in on niin helppo voittaa työtä-tekevien kansaluokkien luottamusta, olletikin merimiesten.
Minä huomaan, että Jumala edeskatsomuksensa kautta tekee nunnia myöskin evankelisessa kirkossamme hyviä naisia, jotka vuodattavat rakkautensa aarteet kirkkoon; joitten sekä sisällinen että ulkonainen keskusta on Jumalan perhe.
Minä luulen, että tuskin olisin enemmän hämmästynyt, jos korkean, harsokaulaisen ladyn kivikuva, joka seisoo tuolla kotona kirkossamme, olisi ruvennut liikkumaan ja elämään, taikka tuntenut itseäni enemmän neuvottomaksi, kuinka minun tulisi osan-ottoani osoittaa.
Ja vanha Manu arvasi kohta isännän ajatuksen: Niin, niin, sanoi hän huoahtaen, ehkä aikaa myöten jos Jumala sallii tämä sama Heikki omassa kirkossamme saarnailee vanhoille korvillemme. Ja se olikin Vuorelan isännän ajatus. Jos Heikki pyrkii jatkamaan aloittamiaan lukuja ja jollei hänestä ole maanviljelijäksi, niin jatkakoon, ja varttukoon vain sillä tiellä.
Hän on isäni ensimäisen orpanan vaimo; mutta me olemme aina sanoneet häntä tädiksi, koska melkein kaikki pienet lapset, jotka tuntevat hänet, tekevät niin hän pitää niin paljon lapsista, ja on niin hyvä kaikille. Hän ei ole köyhä, niinkuin me, vaikkei orpana Cotta ole milloinkaan keksinyt mitään eikä edes ollut keksimällänsä. Pitäjän kirkossamme löytyy Thüringin St.
Laske palvelias rauhaan menemään!« Ja isä, vanha Jaakko, sanoi: «Olisi tuota mukava kuulla!« Tuollaiset rukoukset, joiden sanoja Johannes ennen ei olisi ottanut kuullakseenkaan, löysivät hänessä puollustajansa. «Minä tahdon täyttää tahtonne«, sanoi hän. «Mutta omassa kirkossamme en minä saarnaa«. Eevan rukoukset eivät muuttaneet tätä päätöstä, Eevan, joka mielessään jo kirkossa Johanneksen saarnattua äidin ylpeydellä vastasi kysymykseen: Kuka on tuo nuori pappi?
Siltä ei puuttunut kuin siivet ollaksensa enemmän kerubin muotoinen kuin kaikki kerubit kirkossamme, jotka lukkari on maalannut punaisilla poskilla ja sinisillä silmillä, ja joista hän on niin ylpeä. Minä arvaan, että se on tuon taivaasen siirtyneen pienen sisaren muisto, joka antaa Hughille tuommoisen leppeyden keskuudessaan pienten tyttöjen ja muitten naisten yksin Bettynkin kanssa.
Minä ripustan sen pyhän Fransiskon kuvan eteen kirkossamme ja jo tänä yönä rukoilen häntä hartaasti että miehesi pysyisi teidän rikkautenne rauhallisessa nautinnossa." Kunnon nainen oli iloissaan, että näin hyvällä hinnalla sai rauhan taivaan kanssa, ja munkki, joka pisti seppeleen kaapunsa alle, lähti pyhin askelin jälleen luostariin.