Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Ystävällensäpä ihmeissään nyt lausuvi vieras: »August, nyt tutump' oot sinä mulle kuin olit koskaan, nyt sinut ymmärrän ma ja tunnen sun periluontees. Tuossa sen kirjan näen, min kirkkailta lehdiltä varmaan kaiken luit mitä kerroit, kun hämärässä sa istuit mun sekä siskoni kanssa, ja haaveiltiin läpi illat.
Rovasti antoi hänen jonkin aikaa rauhassa mietiskellä. Sitten hän ikäänkuin tapaillen Vuorelan sisimpiä ajatuksia sanoi: Tietysti, tietysti; sinä olet liian vanha ryhtyäksesi Niemelän kanssa kilpajuoksuun. Eihän sinusta ole sanomalehtien lukijaksi eikä kirjoittajaksi. Tottahan luit Niemelän maaseutukirjeen? Hi-hi-hi Niemeläkö se ? Sehän se ! Mutta annahan olla!
Sinä luit vasta pari riviä, sanoi d'Artagnan: lue uudestaan alusta saakka. Mielelläni, sanoi Aramis. "Paras serkkuni! Minä taidan lähteä käymään Stenay'ssä, jossa sisareni on hankkinut pienelle kamarineitsyellemme pääsyn karmeliittaluostariin. Lapsiparka on nöyrä; hän tietää ett'ei hän voi elää muualla, jättämättä sieluansa vaarojen alaiseksi.
Vaan miten tämä katolilainen mies yhtyi Lutheruksen kirjoittaman rukouksen lukemiseen, sitä ei suntio voinut käsittää. Vieras näkyi arvanneen Paavon ajatukset, sillä hän sanoi: "Nuo sanat, joita äsken mulle lausuit, olivat epäilemättä Lutheruksen kirjoittamat, mutta tämä rukous, jonka nyt luit, on paljoa pyhemmän miehen tekemä, ja teidän väärä profetanne on sen vaan kääntänyt omalle kielellensä.
Kun hänen piti "expliceraman", niin ei hän välittänyt siitä, vaan tapauksesta ja tarinasta, jonka kappale sisälsi: jos hän saattoi välttävästi luiskahtaa kielen ominaisuuksien lävitse, niin että hän sai sen tietää, niin luuli hän sen olevan tarpeeksi kyllä. Mutta sinä luit perusteellisesti, hymyili eno. Niin, kuin eno tietää ... mutta sitten... Sitten, lapseni?
VILANDER. Mutta minä pelkään ettet sinä lue kaikkea mitä niissä seisoo. Se viimeinenkin kirje näytti niin pitkältä, mutta yks kaks sinä sen vaan minulle luit. Onko teillä joku salaisuus keskenänne, jota ukko höperö ei saa kuulla. Se ei ole kauniisti tehty teiltä, sen sanon. MIILI. No, onhan meillä tavallaan. VILANDER. Niin, enkös arvannut oikein!
Nyökäytti päätään, pani kirjeen laskulle, pujotti sen kirjekuoreen, pyyhkäsi nuttunsa hihalla hikeä kasvoistaan, kääntyi Hannaan ja mielihyvästä tyytyväisesti hymyillen työnti kirjeen hänelle ja ihastuneesti virkkoi: »Sainpaan selvän kirjeestä.» Hanna naurahti ja jatkoi: »No, jo tuon nyt sai saadakkin. Olisi nelikon maltaita jauhanut sillä vaivalla, kuin sinä luit tuon kirjeen.»
No, sinä sitten ... täytyyhän minun siis koettaa ... luit kai sinulle lähettämäni rivit? Luinko?... En, rakas Jolanta!... Minä nielin ne, niinkuin nälkiintynyt kerjäläinen ahmaisee pannukakun ... alussa tuskin saatoin uskoa silmiäni. Sinä et odottanut, että minä niin pian antaisin voittaa itseni... Ethän?
Mä pelvolla erosin; oli myrskyinen yö; Mun sieluani raateli haukka; kov' oli työ: Kerjäämällä kellot soimaan sain, Ja messut munkeilta rahalla hain, Kerrasta maksoin, he luit kaks kertaa, Vaan porttia ei auaistu sormeni vertaa. SKULE KUNINGAS. Ja nyt tulet sä sieltä alhaalta päin ?
Se lygilainen panttivanki, jonka hänelle lahjoitit, on, kuten kai tiedät, jo löydetty, ja Antiumiin lähtiessään jätti Vinitius hänet erään Linuksen turviin. En tahtonut puhua sinulle tästä asiasta niin kauan kuin luit hymniäsi, sillä sehän on kaikista tärkein asia.
Päivän Sana
Muut Etsivät