Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Knut ei saanut sanaakaan huuliltaan. Hän seisoi liikahtamatta. Se oli tullut hänelle niin odottamatta ja oli niin kauheata! Hänestä tuntui kuin hän olisi syössyt päistikkaa pohjattomaan kuiluun. Viimein hän sai sanotuksi: »Minä en ole tiennyt tästä mitään. Minä olen tiedustellut kaikkialta minunhan täytyi luulla » »Niin, niin. Kaikki menivät pohjaan, isä, kaikki, paitse minä ja kaksi merimiestä.
Sitten hän jäi istumaan liikahtamatta ja katsoi jäykästi vastustajaansa. »Hyvää iltaa, Vik», tervehti toinen. » Iltaa.» Holt tuli vähän lähemmäksi. Vik ei pyytänyt häntä istuutumaan. »Minä tahtoisin mielelläni puhua sanan sinun kanssasi.» »Pojastasiko? Ei siitä ole apua, Arne Holt.» »Se ei ollut Knutista.» »Oo-hoh?» »Minä tulin tänne liikeasioissa.» »Minun konttorini ei ole auki sunnuntaina.»
Jousimies siis, niinkuin mestarinsa käden liikkeelle panema kone, astui hänen perässään huoneeseen ja jäi taas seisomaan ääneti, liikahtamatta, odotellen enempiä käskyjä.
Ensimäisessä tapauksessa otetaan teelusikallinen tahi runsaampi hienottua suolaa joka toinen tiima, maataan liikahtamatta ja mielenki puolesta lewollisena, juodaan wälistä juomalasillinen kylmää wettä hunajan tahi maidon kanssa, ollaan syömättä taikka wähällä ja laihalla ruualla. Kowemmissa tapauksissa, ja koska ruumis niin näyttäisi sietäwän, awetaan suonta.
Eipä hänelle ilmaannu iloinen Gargantua, vaan ne kolme kivi-miestä, joita hän päivällä kutsui munkin kallioksi, ja joiden hän silloin kanhistumatta näki seisovan pystyssä liikahtamatta virran reunalla, missä ne kuvastuivat kirkkaasen veteen.
Lähestyessäni hän vitkaan käänsi päänsä, mutta huomattuansa minut, hän kavahti ylös kuin säikähtynyt lintu ja alkoi mennä, ikäänkuin hän olisi tahtonut paeta minua. Mutta äkkiä hän pysähtyi ja jäi seisomaan mihinkään liikahtamatta ja taaksensa katsomatta. Vasta kuin olin tullut aivan hänen lähellensä ja tervehdin: "Hyvää iltaa, Elina," hän kohotti päätänsä ja toisti koneentapasesti: "Hyvää iltaa."
Kävit omaa tietäsi, nyt minä kuljen omaani. Martti seisoi liikahtamatta kuin kuvapatsas, väri poistui hänen ahvettuneista kasvoistaan. Hän loi pitkän, epätoivoisen katseen Mariaan, mutta valtavasti taas sydän sykähti ja kolkolta tuntui ääni kun hän vastasi: Olet sittenkin Maria. Et olisi se mikä olet, jos menettelisit toisin. Minä voitan sinut takaisin tahi kuolen! Hän syöksyi pois.
Silloin kuului uudelleen ilohuutoja puutarhasta, ja Eevi tuli juosten Siiri olallaan, muut lapset perässä. Heikki seurasi heitä silmin, kunnes he olivat näkyvistä kadonneet. Silloin jäi hän liikahtamatta ikkunan ääreen seisomaan. Hän seisoi siinä kauan, aivan hiljaa, rinta vain nopeammin kohoili. Vihdoin pyyhkäisi hän kädellä otsaansa. Hän oli nyt selvillä tunteistansa.
Sven seisoi hetken liikahtamatta ja katseli isää; sitten kiiruhti hän huoneesta. Mutta kun Sven vapautui myrskypyörteestä, joka tuolla sisällä oli hänen ympärillään riehunut ja ikäänkuin pakottanut hänet miehuulliseen taisteluun oikeutensa puolesta, silloin puhkesi taas hänen lapsenmielensä epätoivoisella voimalla esiin.
Sinun on puhuttava heistä kuin itseäsi paremmista.» Alan seisoi liikahtamatta paikallaan ja tuuli heilutteli hänen päällystakkinsa liepeitä. »Tämä on ikävä juttu», lausui hän viimein. »Tässä on lausuttu sanoja, joita ei voi ilman muuta sivuuttaa.» »Enhän minä ole sitä pyytänytkään», lausuin. »Minä olen yhtä valmis kuin sinäkin.» »Valmisko?» huudahti hän.
Päivän Sana
Muut Etsivät