Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Minä unohdin mainita, että äitini oli jo kesällä viety pois, eikä sen koommin palannut. Liekö myöty vai minne lie joutunut. Nuo vieraat miehet, herroilta ne vaatteista päättäen näyttivät, tulivat talliin, katselivat minua ja juttelivat keskenään, mitä lie jutelleet, minä en sitä ymmärtänyt, vaikka kyllä koetin heihin päin korviani höröstää. Tuli sitten Helena talliin.
»Suokaa anteeksi», puhkesi Heikura puhumaan, »minä pyytäisin... Liekö tässä mitään toivoa parannuksesta?» Hän katsoi lääkäriin. »Kuinka niin?» »Tahtoo olla vaikeata. Minulla kun on muitakin hyyryläisiä. Eivät ne rupea tuota kuuntelemaan.» Kaikki vaikenivat hetken. Pastori ja lääkäri vaihtoivat muutaman sanan ruotsiksi. Sitten kysyi edellinen: »Tahtooko Holpainen viedä vaimonsa Harjulaan?
Liekö metsänhävittäjäkansan kirves koskaan heilunut reippaammin ja vihaisemmin kuin tässä koskenrantakoivikossa ja sen takana olevassa hirsimetsässä. »Nyt siinä menee rikkaan manttaalijussin säästömetsä eikä tule koskaan takaisin!» Ei kukaan heistä ajatellut, kenen lukuun ja missä tarkoituksessa metsä kaatui.
Aina jatkui leikki julma, miesten leppä juoksi, rynnättihin, väistyttihin, vaihtui luode, vuoksi. Harveta jo Ruotsin joukot alkoi sieltä täältä silloin nousi outo lieska Päivävaaran päältä. Kuinka lie se syttynytkin? Liekö loihtijalta kipunainen kirvonnunna tulustaulan alta, vaiko niinkuin kansa kertoo kirkon legendasta Ukon uhripuuhun iski liekki taivahasta. Kuinka lie!
»Ruvetaanko painiskelemaan?» jatkoi Hautalainen. Kalenius kirosi yhä antamatta mitään vastausta. »Minun täytyy nyt lähteä vaivaishoitokokoukseen. Minä olen kuullut, että kuvernööri on velvoittanut nimismiehiäkin heille sopivalla tavalla auttamaan vaivaishoitokuntia. Liekö perääkään siinä?
Minä tein ne herrastalon pienelle neidille, mutta ne eivät sopineet hänelle, ja niin sain minä, köyhä mies, pitää ne ja menettää kaiken sen, mitä ne olivat minulle maksaneet. Liekö sitte syynä ollut äidin hyvä sydän, vaiko se, että kengät sai puolella, pääasia on, että äiti lopuksi osti nuo punaiset kengät. Ne piti säilytettämän lukitussa arkussa.
Liekö totta, kun puhuvat, että ne siellä talvellakin ajavat pyörien päällä? Vai niin! ... niin, niinhän ne mahtaa ... niinhän ne ... minä en oo talvella käynyt ... mikä sinne talvella. Sitä minäkin olen ajatellut, että kun Luoja antaisi kesän, niin kävisi häntä katsomassa ja olisi Lapinlahden kirkossa yhdellä tiellä ... on minulla veljenpoikakin Lapinlahdella. Maantie kulki Valkeiskylän läpi.
"En minä tiedä, liekö siinä hyvää vai pahaa. Jahka luen". Ja Antti, päivällistä syötyään, rupesi lukemaan. Hän oli huononpuolinen lukija, ja sentähden kävi lukukin hitaanlaisesti. "Niin, niin" virkkoi hän aina väliin itsekseen ja muijalleen, joka istui uunin vieressä. "Niin, niin, kyllä se niin on... Miks'ei?... Katsos vaan, miten osaavatkin panna sanat noin perättäin..."
Kuvasta saattoi jo pian huomata, että ihminen siinä oli tekeillä. Sattui siitä isä menemään sivutse, liekö ollut menossa pellolle, vai minne. »Mitä sinä siinä teet?» kysyi hän. »Minä teen itselleni pienen veikon!» vastasi vakavana poika. »No, kuinka voit sinä sen tehdä?» kysyi hymyillen isä.
»Kuolihan se ... mahtoi kuolla säikäyksestä, vai liekö lyöntiäkin kuollut ... ja siitähän sitä on meidän Heikille surua ollut.» »No, on niitä jonkinlaisia jumalattomia, kun menevät pientä pentua lyömään, sanoi isäni.» »Minusta tuntui, kuin olisin murhan tehnyt. Eihän tuo ollut kuin koiran henki, joka meni, mutta ei se tapaus antanut minulle rauhaa vuosikausiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät