Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Samassa saapui myös eräs preussiläinen esikuntalääkäri miehistön ja apuvarojen kanssa, ja nyt voi siis varsinainen pelastustyö alkaa. Rouva Simon ja preussiläinen lääkäri menivät linnaan, jossa useimmat haavoitetut lepäsivät. Tohtori Bresser aikoi tutkia kylän muut talot, ja minä liityin häneen. Ettei Fredrik ollut linnassa, sen oli tohtori jo ehtinyt saada selville.
Siellä he lepäsivät, pitivät vuoroitellen vahtia kolmen vuorokauden kuluessa: söivät tuohikonteistansa ja sammuttivat janonsa kirkkaasta lähteestä, joka vuoren harjulta kumpuili ylös ja vuodatti laineensa alas pitkin kallioista tietä. Hauskasti siinä pieni puronen lirisi päivän pitkän kestäessä, lirisi kestäessä kuutamoisen yön, soiden vartioitsevan veljen kuultelevaan korvaan.
Vaikka seinät olivat tummat ja raskaat, ruskeat tamasti-akuttimet riippuivat ikkunain edessä, oli se kuitenkin iloisin huone koko rakennuksessa. Kallis piano oli mustapäisellä seinällä; Charlotte istui sen edessä ja hänen kätensä lepäsivät koskettimien päällä juurikuin par'aikaa soittamassa.
Sekä särkyneitä kärryjä ja kaikenlaisia talouden tarve-kaluja oli viskattu ympäriinsä, pitkin tienvierustoita. Pienet kapalolapsetkin kaikessa viattomuudessaan lepäsivät kuolleina lumihangella, joita äidit olivat nälästä, vilusta ja epätoivosta nääntyneinä, itsekin kuoleman pyörryksissä, tyköänsä heitelleet. Tämä oli tosiaankin kauheampi "Jerusalemin hävitystä".
Myöhemmin keväällä, kun kissat jo lepäsivät naamat naarmuisina, korvat raapimisesta pöhöttyneinä ja kurkut käheinä huvilain portailla ja aidoilla ... ja lapset kirkuivat yhä kovemmin ... ja koirat juoksivat kujilla, silmissä ihasteleva ja malttamaton hohde ... myöhemmin keväällä, kun alastomat koivut saivat punertavan värin ... silloin näki Sakris Kukkelman merkillisen unen...
Siellä oli ilona verraton vapaus kaikkina aikoina milloin työt lepäsivät, määrätyt työajat ja palkka, joka pyytämättä laskettiin kouraan joka lauantai. Pane se pitkin tai poikki, ei kellään ole mitään sanomista. Meni kotiin, vanhempainkin suhteen omanarvon tunto nousi itsetietoisena.
Huulen alla ennen mehiläisen hunaja, nyt kielellä käärmehen myrkky. Semmoisia ovat. Kaunaa kantavat ne, jotka otin, kaunaa ne, jotka jätin, kaikista enimmän ne, joita en ottanut, en jättänyt. Pois soudan. Mutta eivät uponneet vielä veteen Kaukon airot. Lepäsivät levällään kuin haukan siivet, tietämättä, noustako vai laskea. Eivät ehkä hyvinkään kaunaa kantane nämä. Ystävinä erottiin.
Lampaat ja kilit lepäsivät äänettöminä navetassaan, mutta ulkoa kuului villikauriiden varovainen liikehtiminen heinähaasian ympärillä. Niitä tuntui tulevan yhä enemmän, ja minua huvitti kuvitella kaiken vuoriston väen jonoa rauhanmadonnan haasialle, jossa oli loppumaton, itsestään siihen siunautuva heinä. Hän oli totisesti sovittanut sen, minkä heitä kohtaan oli rikkonut.
Nuo tutut kentät ja kunnaat, joiden välillä läikkyvät lammit rauhallisina lepäsivät, näyttivät nyt heistä tuhat kertaa ihanammilta ja tuntuivat rakkaammilta, ihan omalta maalta. Vapauden tunteesta paisui rinta ja harva taisi olla, joka ei kotimatkalla jonkinmoisia loistavia tuulen tupia olisi rakennellut. Parempien aikojen toivo elähdytti kaikkia.
Nimismiehen rouva ja lapset lepäsivät unessa, lapset uneksuivat. Silloin yön pimeydessä ja hiljaisuudessa marsivat nuo koston janoiset lappalaiset liukuen mustina varjoina myötämäkeen, joka laaksoa ympöröitsi. "Excelsior! Excelsior!" mäen vierteheltä mäen viertehelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät