Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025


Ei se vaimoväen mielestä oikein kaunis ollut, sillä siksi oli sillä liian suuri parta; silmät tosin olivat lempeät ja herttaiset.

Täss' olen nyt, ja sanani se pysyy. Nimenne kastakaa siis verehemme, Ja ett'ei jälkimailma teitä säälis, Se kastakaa myös vereen Flemingin! röyhkeä! Suus kohta kuolo tukkii! Vie hänet vankityrmään takaisin. Scheel! Tunnetko nuoren Flemingin? Se, minkä kuullut olen, näyttää että Kovilla miehill' lempeät on lapset.

Sokean kukkastytön laulu. Ostakaa kukkia, ostakaa! Oon kaukaa sokea tyttönen. He kertoi, ett' ihana ompi maa; Nää kukat on kauneimmat lapsista sen. Ne sorjiksi suokaa jäädä näin, Elon purppuran säilyttää! Näet äitinsä helmasta äskettäin raikkaina poimin nää. Tuulen lempeät henkäilyt, Hellät ja armahat hyväilyt Hehkuvat katseistaan.

Hänen lempeät harmaat silmänsä katselivat miettien ja tutkien minua, ikäänkuin hän nyt vasta olisi ensi kerran minut nähnyt, ja hieno hymy todisti, ettei hän ollut aivan tyytymätön tutkimisensa tulokseen. Kohta sen jälkeen ilmestyi varjo ovelle ja hämmästyksekseni astui Susanna sisään.

Näen sinut ennellään, näen taas tutut lempeät kasvot, Joit' olen kaivannut, kuin kesä lämmintään. Kaikki ma taasen nään: lukemattomat armahat muistot, Kuin kukat kirren alt', elpyvät taas elohon.

Hän oli maailman touhussa sen unhottanut ja luuli nyt tästä nuhteen näkevänsä Paavon silmissä, vaikkei se kuulunutkaan sanoissa, sillä lempeät olivat Paavon sanat, kun hän kirjasen pois laski, lausuen: »Hilja, älä pahastu, vaikka sinua joskus olen moittinut, sillä sen vuoksi, että sinä olet minulle että olen sinun ystäväsi, senpä tähden sen tein

Se oli eräs maalaispappi, joka sattumalta oli asioilla pääkaupungissa. Hän oli kulkenut puiston läpi ja nähnyt valkean vaimon kinoksessa kyyröttävän. Hänen sanansa olivat lempeät ja Jaana kuunteli häntä. Hän lupasi hankkia yösijan hänelle ja Jaana tahtoi nousta. Mutta hän ei jaksanut enää. Papin täytyi nostaa hänet ylös ja taluttaa häntä.

Ujostellen jäi Pellervoinen ovensuuhun ja toimitti sieltä asiansa ihanalle immelle. Tämä heti taukosi kutomasta ja kuunnellen Pellervoisen puhetta nosteli hän ensin niisiänsä, nojasi sitten kyynärpäällään pirtaan ja käänsi lempeät kasvonsa Pellervoista kohden. Tämä jo oli puheensa lopettanut; Kuutar oli hetken vielä ääneti ja hänen kasvoissaan ilmaantui suruinen mieli.

Peggotty, valkeaan katsellen, "jotenkin riutunut; lempeät, surulliset, siniset silmät; hienot kasvot; sievä, vähän alaspäin kallistunut pää; lauhkea ääni ja hiljainen, melkein arka käytös. Tämä on Em'ly!" Me katselimme ääneti häntä, tuossa kun hän istui ja tuijotti valkeaan.

Piennä kyynä sentään murhe mieleeni saa: alla omenapuiden ääntä ei lempeintä, jok' ei voisi haavoittaa. Juhannus. Pehmoinen nurmi ja tuoksu koivun ja tuomen kukkivan, vierellä virran verkas juoksu. Lempeät, hivelevät säveleet, värit väikkyvät.. Autuas, perhona keijuva kevät! Kotisi, kotimaasi, sieluni, jäi näköpiirin taa. Turhaan kannoit sa unelmaasi.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät