Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Rehellisen Viklundin naama levisi päivänpaisteiseen hymyyn. "Hänellä on niinkuin ylihoito navetan puolella. On käynyt karjakkokoulua. On niinkuin parempia." "No niin Alviina ? "Lahisten patroona on uskotellut hänelle, että lehmät lakkaavat lypsämästä, jos päästää ketään sivullista navettaan.
"Kyllähän ne ovat hyviä meidän lehmät kaikkikin; mutta erittäinkin ne syytinkiläisten. Olisikohan paljo kahdeksankymmentä markkaa?" "No, mutta äsken juuri tarjositte itse samoista minulle kahtakymmentä", sanoi rovasti. "Niin vaan, no olkoon menneeksi, viisikahdeksatta markkaa", tuumaili Asarias.
Aamun kultainen usva oli juuri paennut vaaran ympäriltä. Kahden suuren kuusen välissä oli kivi. Siltä kiveltä se näkyi. Ja lehmät unohtuivat. Sydän alkoi oudosti sykkiä. Heikki näki suuren savupiipun, näki kosken vaahtoisen putouksen, näki outoja rakennuksia ja ihmisiä, jotka siellä liikkuivat paljon ihmisiä, jotka kulkivat edestakaisin. Mitä ihmeen ihmisiä ne olivat?
Siitä en saanut niitä lähtemään, vaikka mitä olisin tehnyt. Kun kellokasta ajoin, niin toiset eivät lähteneet, ja kun toisia palasin ajamaan, niin se sillaikaa palasi joukkoon, joten piti antaa niitten syödä kyllikseen. Kun minä sitten aloin ajaa kellokasta, niin toiset lähtivät jälkeen, ja eihän tuo aurinko kovin korkealla vielä ollut, kun lehmät sain kotiin.
Niin kauas kuin hän voi nähdä niityllä, tiellä ja metsänrinteellä, ei hän huomannut yhtään ainoata muuta elävää olentoa kuin lehmät ja hyttyisparven, joka tanssi katrillia auringonpaisteessa aidan luona. Olihan nyt kevät, mutta Syynen surullisessa sydämessä oli syksy. Tässä minä olen, sanoi ääni jälleen.
Oli ennen neiti nuori, Läksi lehmien ajohon, Ajoi lehmät suota myöten, Löysi suolta sorsalinnun, Tavin rannalta tapasi. Kantoi sorsansa kotihin, Syötti, juotti sorsaistansa, Sorsa suorivi pesäsen, Muni kultaisen munasen. Hierelevi, hautelevi, Muna muuttui neitoseksi, Mikä neielle nimeksi Sorsatarko, Suometarko? Ei ole Sorsatar soria, Suometar nimi soria.
"Sanoipa tuo mummo-vainaja", jatkoi Katri, "paimentyttönä ollessansa kerran heitä Jaaman kankaalla tavanneensa. He olivat kirkkomatkalla Taipaleesen. Silloin oli ollut helteinen kesäpäivä. Lehmät, joita mummoni paimensi, märehtivät puolitorkuksissa honkain varjossa. Suurelle kivelle oli noussut mummoni itse kukkaiskiehkuroita sitomaan; alkoi siitä vähitellen kuulua humina hongikossa, lähenivät äänet lähenemistään ja soivat vihdoin hänen korvissansa kuin keväällä allien ralli virtavesillä. Kanervikkoa kaaloi tyttöparvi laulaen seuraavaa laulua: "'Kylä meitä kylliksi,
"Ettäkö silloin tulee sairaaksi ja pahalle tuulelle eikä lehmät lypsä...." "Eikä saa pyhänä rusinasoppaa eikä lettuja", hymyili setä. "Ja kiukuttelee suotta eikä tottele", säestin minä.... "Voi, jos se lähtee, jos kuka pelottaa sen pois." "Se usein jää, jos on jokukaan, joka ei ..." "Minä en...." "Sitten se pysyy." "Minkä näköinen se on?"
Ja kohta nähtiinkin seitsemän isoa lehmää ja kolme hiehoa lähtevän Leppimäelle päin yhdessä jonossa. Lehmät kuitenkin pitivät outona tätä lähtöä, kun toiset jäivät navettaan. Haikeasti ammuen ne syöksähtelivät tiepuoliin ja pystypäisinä katselivat jälkeensä näkyisikö toisia tulevaksi, ja kun ei näkynyt, niin rupesivat tenää tekemään.
Pekka lupasi käydä naapurimökeissä kuulustelemassa, jos poika olisi viimeinkin ilmestynyt sinne ja Sikke-muori lupasi kylvettää pojan, jos se kotiin tulisi, "kun hän karkaamisellaan on niin paljon tuskaa ja huolta tuottanut". "Otatkos sinä Tiina lehmät katsoaksesi, jos minä en ennen iltaa kotiin joutuisi", kysyi Anni. "Otan, otan, mene sinä vain ja kysele kirkkomiehiltä poikaa", vakuutti Tiina.
Päivän Sana
Muut Etsivät