Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025


Ei kuulunut enää kellojakaan notkosts, jonne lehmät olivat painuneet, ja unohtaen kaiken muun lähtivät pojat jälkeen. Mennessään huusi Nyyri: Tule meille pihaan sitä loihtemaan! Tulkaa te tänne huomenna, minä olen taas täällä. Joukokin alkoi lähteä. Mutta Reita pyysi häntä jäämään. Sinulle minä luen, sinun lehmäsi eivät ole menneet. Mitä varten sinä olet tänne tullut? Tulin tätä kirjaa lukemaan.

Se seisoo kuin Jyrin päivä, virkkoi Teppokin. Onko teillä hyvät kesälaitumet? kysyi emäntä. Kylvönurmissa käyvät, virkkoi Teppo. Joka viikko eri palstassa. Laidun on neljänä palstana, joka maanantai pääsevät aina verekseen, jossa nurmikkoa on puolisääreen. Eivät ne ulkomaalaiset suuret lehmät voisi huonommasta laitumesta saadakaan niin, että kykenisivät täyttä maitoa lypsämään.

"Näethän, tuoss' ovat hevoset ja lehmät ja härät, meiltä ei palanut yhtään sorkkaa paitsi sikoja; niitä ei saatu pelastetuiksi. Tuo hepo tuolla, se repäsi paitani rikki, kun vedin sitä tallista ulos; tämä taas vasemmallani ei tehnyt minulle mitään, se tuntee minut. Heps hepo, tunnethan minua? Tunnetaanhan me toisemme?"

Hänen päänsä oli muka suuri paksu kirja, lehmät tulivat kääntämään sen lehtiä ja Andreas sai suurella vaivalla niitä pois ajetuksi. Se oli kuumeen houreita. Sitä kesti pari päivää, ja näiden kuluessa isä istui lakkaamatta vuoteen vieressä ja piti huolta siitä, ett'ei Ellen liikuttaisi kipeää jäsentänsä houreissansa. Näin heräsi Ellen eräänä aamuna ja ymmärsi kuinka asian laita oli.

Siinä ei ollutkaan vähä vaivaa saada lehmät metsään lähtemään hyvässä järjestyksessä kellokas edellä, mutta vihdoin se kuitenkin onnistui ja Syyne kuljetti lehmät metsänrinteen alapuolella olevalle niitylle.

Martina katselee hämmästyksin hänen menoansa. Mitä tapahtuu Uotille? Hän katoo; neito kuulee hänen alaspäin virtaa huutelevan toisten lautta-miehien kanssa; senjälkeen tulee taas äänettömyys. Monena viikkona ei puhu Uoti sanaakaan Martinalle, hän tuskin tervehtääkään. Syksypuoleen syövät lehmät sonnin kanssa niitulla.

Mutta eräänä pyhänä, Elokuun alkupuolella, kun Mauri oli lähtenyt kävelylle maitansa katselemaan, olivat palvelustytöt hätimiten lypsäneet lehmät, mutta jättäneet ne juottamatta, ja lähteneet kylään tanssiaisiin. Karja ammui tarhassa ja nuuski kuivia ruuhiaan. Vanha emäntä oudoksui tuota ammuntaa ja läksi katsomaan, mikä elukoita vaivasi.

Nämä lehmät eroavat huomattavasti tavallisesta ruotsalaisesta rodusta siinä, että ne ovat pienempiä, sarvettomia ja useimmiten aivan valkoisia. Tarinat mainitsevat, että asuinseudullaan Fryksdalissa Vermlannissa kuuluisa pahantekijä Häkkinen oli tuonut mukanaan seitsemän lehmää, sonnin, vuohia ja lampaita.

Oli siinä huoneita kaksi ja vielä navettakin, vaan ei navetassa kumminkaan lehmää. Lehmät ja muut elukat kuuluivat niihin Matin äidin mahtavuuden aikoihin, joita hänelläkin oli ollut maailmassa, mutta jotka viinaan menevä mies ja hänen pitkällinen sairautensa oli pois tieltä toimittanut.

Lehmät lypsetään kahdesti päivään. Iltamaito kuoritaan seuraavana aamuna ja aamumaito puolisen jälkeen. Kuorittu maitila valmistetaan heti voiksi. Kun heidän voitaan leikkaa, on se tivistä, puhdasta ja samannäköistä.

Päivän Sana

lullu

Muut Etsivät