Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
FIGARO. Hän se juuri on, armollinen herra. KREIVI. Konna! jos lausut yhden sanan... FIGARO. Niin, minä tunnen teidät; tämmöisillä tuttavallisilla hyvyyden osoituksilla olette aina kunnioittanut minua. KREIVI. Minä puolestani saatoin tuskin tuntea sinua. Sinä olet niin paksu ja lihava... FIGARO. Mitäs tehdä, armollinen herra! Se on kurjuus. KREIVI. Voi raukkaseni!
Sillä jos joku otaksuukin vaikeatajuista asiaa, joka on tosi, vääräksi, ei siitä totuus kärsi, vaan se, joka on totuudesta erehtynyt. Näistä periaatteista lähtien sinä siis tyynesti kärsit soimaajaa ja lausut kussakin tapauksessa: niin on hänen mielestänsä. Jokaisessa asiassa on kaksi kantaa: toinen, joka on siedettävä, toinen, joka ei ole.
Eikö mielesi tekisi Haltijaks' oman talosi? ANJA. Omanko taloni, lausut? KULLERVO. Käy keralla, lähtekäämme, Niin sulle käsillä näillä Valloitan komean konnun Tapion sini salossa, Rannalla kalaisen järven. ANJA. Kerallas'! salossa konnun! Mulle valloittaisit? niinkö? Kullervo, oletko houru? KULLERVO. Tällä miekalla jalolla Minä Untamon kukistan, Maat, mannut omistan itse.
»Puhu sitten suusi puhtaaksi», sanoi Ludvig; »sinun julkirohkeutesi ei voi saada minun mieltäni eikä päätöstäni muuttumaan. Mutta koska voi olla, että tämä on viimeinen tuomio, jonka kuninkaana saan langettaa, niin en tahdo tuomita sinua kuulematta puolustustasi. Puhu sitten vaikka parasta mitä voit puhua, on se, että lausut täyden totuuden.
BAALAK. Jos jotain lausut, ota huomioon Tok', ett' on Moab kaupunkien kansa Ja viljavainioin ja viinitarhain, Ei, niinkuin nuot, vaan paimenjoukkio. Kas tähän nouse, näe kansan ääriin, Nuo rujot, rammat, kuurot, sokeat, Häpeä, jos nuo meidät voittavat. BILEAM. Näen Israelin kunnian ja voiman, Kun armo, rakkaus ja suloisuus Sielt' ihmiskunnan kurjuutehen vastaa.
NUORI JOUKO. Jokainenko, lausut? KIRRI. Enkä. Tarkoitan: kukin etevä Mies, itse ajatteleva Urho, sankari tai noita Jotakin tajuta voipi Uutta muille ja minulle, Kun annaikse aatoksihin: Niin miks'et sinäkin voisi, Mies etevin näillä mailla? Päästele sitä sanoiksi, Mikä on aito joukolaista, Mist' olet vakava, varma. NUORI JOUKO. Neuvotko minua? KIRRI. Enkä.
"Pääasia on nyt kuitenkin Affleckin poistaminen seuduiltamme", huomautti Sormuinen. Nevalainen, jonka suusta kukin odotti kuulevansa jotakin, istui ääneti, tirkistellen lattiaan. "Mitäs lausut, Nevalainen, ehdotuksesta?" kysyi rovasti huomatessaan, että yksi ei vielä ollut hänen puhettaan kiittänyt, tiesi jos hyväksynytkään.
»Olisit voinut sanoa sen jo ennemmin», virkkoi Enfield hieman nyrpeissään. »Mutta minä olen pysytellyt täydelleen totuudessa en ole tehnyt mitään erehdyksiä, kuten sinä lausut. Miehellä oli avain, ja mikä on sitäkin ihmeellisempää, hänellä on se vieläkin. Minä näin hänen käyttävän sitä tuskin viikko sitten.»
Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa; puhuminen on inhimillistä, vaikeneminen jumalallista. Sinä narri! luuletko että vaikk'ei ketään ole saapuvilla jaarittelujasi paperille panemassa, ne silti ovat vahingottomia ja kuolevat nimettömiin? Ei mitään kuole, ei mitään voi kuolla. Turha, järjetön sana, jonka lausut, on aikaan kylvetty siemenjyvä, joka on kasvava ijankaikkisesti.
TAINA. Haasta, haasta! VANHA JOUKO. Ei sovi tyrskiä miehen. Haastele sulalla suulla! NUORI JOUKO. Sääli on sinua, sisko. Kerro kaikki! NUORI JOUKO. Kertoisinko Kestäisitkö? AINO. Tuota lausut! Muistatko tarusta kissan? Hiirtä purren se murisi. Kysyi: "Kestätkö enempi?" "Kestän kuolla", hiiskui hiiri. Sinäkin puret minua, Kysyt sitten. NUORI JOUKO. Sisko rukka.
Päivän Sana
Muut Etsivät