Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Silloin tulee heti kohta juoda runsaasti lensiätä wettä, jos kannuttain, auttaa ylöstuloa oksettimella eli kutkuttamalla kitaa hienolla sulalla, siksettä luultawasti kaikki myrkky on saatu ylös.
Tässä, herra asessori, vastasi kivalteri, ottaen lipaston päältä kupin ja ojentaen sen lääkärille; eihän vain apteekissa ole tapahtunut mitään erehdystä? Lääkäri vei kupin hyvin lähelle valoa, tarkastellen huolellisesti sitä vähäistä määrää, mikä oli rohdosta jäljellä kupin pohjalla. Sitten hän otti kynän ja kosketti sen sulalla pohjaa.
Kun Laura jäi vähäksi aikaa ääneti, niin Leena käytti hyväkseen tilaisuutta ja lähti kiireellä pois. Mutta kun hän oli ovella menossa, kuuli hän Lauran äänen: »Leena.» Leena kääntyi ja sanoi: »Laura kulta, Leenalla on jo kiire keittämään.» Laura sanoi sulalla isänsä suulla: »No, Leena on hyvä ja toimittaa sen asian, niin minä olen kiitollinen.» »Minkä asian, kultaseni?»
Lemminkäisen sotavarukset ja aseet kuvataan meille sitä myöten kuin hän niitä, Pohjolaan lähtiessä, käsiinsä ottaa ja koettaa. Me näemme kuinka esim. viimeinmainittu astala oli kuvapiirroksilla kaunistettu: Heponen sulalla seisoi, Varsa vaapui lappealla, Susi ulvoi suoverolla, Karhu karjui naulan tiessä. Toiselta puolen myös ei puutu lyhyitä, nimen lisäksi aina pantuja, vaatteuksen kuvauksia.
Kotka pitkän pilven päältä sanan ankaran sanovi: "Ken on, kehno, uskaltanut sieluni sisimmän viedä?" Aarreliekki aarnihaudan haastavi sulalla suulla: "Yhtä ylpeät olemme, yhtä laajat lentimemme." Iski tulta kynnestänsä ilman aavojen kuningas, valkahutti valkeata: "Tiedän syntyni, sikesin päässä hongan lakkalatvan, sinitaivasta lähellä, vaan mikäpä sinun on synty, silmä rimpisuon sumean?"
Ja nyt Annikka katseli häntä sulalla kauhistuksella, johon hänellä, joka niin hyvin tunsi Allanin mielenlaadun sekä edellisen elämän, olikin täysi syy. Jos hänen mielensä olikin muissa suhteissa jaloa lajia, niin oli kuitenkin yleiseen tietty asia, ettei Allan koskaan voinut saada himojensa hurjuutta hillityksi.
Silloin lensi yht'äkkiä ovi selälleen ja vieras mies astui pirttiin. Tulija oli parrakas sotamies, päässään leveä, komealla kotkan sulalla koristettu leirilakki, hänen asetakkinsa oli keltaisesta villavaatteesta ja kupeellaan oli hänellä pitkä miekka sekä kädessä nuijapäinen keppi. Kengät olivat matalavartiset, leveäsuiset anturat.
Sillä kaikki metsän eläimet olivat Tapion karjaa; hänellä oli monta palvelijaa ja hyvästi kasvatettuja lapsia. *Nyyrikki* veisti pilkkuja puihin, ettei metsästäjä eksyisi; *Pellervo* johdatti karjan kotiin; *Tuulikki* levitti punaisen silkkihuivinsa sillaksi ojan poikki. *Metsän piika*, Tapion pieni palvelustyttö, eli sulalla vedellä ja soitteli niin suloisesti huilullansa, että Mielikki heräsi aamu-unestaan ja kuuli metsästäjän rukoukset.
Vaikka ukko kokosi kaikki syntysanansa ja vaikka hän yhä voiteli Siirin kasvoja viinalla, johon oli luettu pakkasen synty, ja siveli ristiin tiaisen sulalla, niin mitä enemmän ukko voiteli, siveli ja luki kipusanojaan, sitä suuremmaksi tuska yltyi Siirin kasvoissa. Ne paloivat kuin tulessa, ihan koko kasvojen luuli lohkiavan pois.
Tätä paitsi ukolla oli tiaisen sulka tuluksissa. Sillä sulalla veteli ensin kolmesta kohti ristiin paleltuneita kohtia Siirin kasvoissa. Sitten kasteli sulan viinassa ja siveli kasvoja, että tulivat märäksi viinasta. Ja sivellessään luki kipujen poistosanat. Tähän kerkesi Jukkekin sieltä siansapen tiedustelusta. »No, se oli oikein. No, sepä sattui, että teillä oli niitä kojeita. Nyt ei ole hätää.
Päivän Sana
Muut Etsivät