Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Muu laulukoulu sitte on itsekullaki ollut niinkun siitä eräs laulaja kertoo, sanoen : Omat on virret oppimani, Omat saamani sanaset, Tiepuolista tempomani, Risukoista riipomani, Kanarvoista katkomani, Vesoista vetelemäni, Kun olin piennä paimenessa, Lassa lammasten keralla, Metisillä mättähillä, Kultaisilla kunnahilla.
Laulaja puhui vilkkaasti, ja hänen puheensa viehätti hänen kuulijaansa. Hän kävi todella niin kaunopuheiseksi esityksessään, että en voi sitä tarkemmin kertoa kuin referentti voi kertoa sitä, joka, sanoista puhumatta, on puhujassa omituista.
Laulaja: "Tehkää se." Kenelm: "Te tiedätte etten ole runoilija, ja ylipäänsä minä en pidä suuressa arvossa runonsepitystä ainoastaan ammattina." Laulaja: "En minäkään sitä tee." Kenelm: "Mutta minä suuresti kunnioitan runoutta inspirationina.
Shelmasta kun sa kaukomaille Läksit mainetta saavuttamaan Aatoksenipa seuras' Usein sinua mertten taa. Väre hengestä suurten isäin, Lähde sotias' sotimahan, Vihamiehille näytä Vielä Finjalin kuntoa. Ja kun laulaja kaukaa tulee, Kilpisalissa istuva oon, Vierellään minä istun, Kuunnellen, nimes' kuuluisko.
Pois taluta houru eukko! Paturi viepi eukon ulos. Koston kintahat käsissä. Kiitos, laulaja ikuinen, Laulustasi, soitostasi! Hyvästi, anoppi, appi! Kiitos Pohjolan pidoista. Jätä, kultani, hyvästi! Jo on varsa valjahissa, Vartovat sepon kotona.
Minä olen aina tyytynyt laulamaan aidan seipäästä, korkeintaan kuusen latvasta. Sentähden olen minä se laulaja, mikä olen. Jos olisit minua totellut, olisit sinäkin nyt se laulaja, mikä minäkin.
Jos lienet vanha Väinämöinen, laulaja iänikuinen, niin ruvetkaamme laulamahan, mies miestä oppimahan, toinen toista voittamahan." Väinämöinen lausui: "Mitäpä minusta on laulajaksi, kun olen kaiken aikani elellyt vaan näillä Väinölän ahoilla, kotipellon pientarilla; mutta sanohan sinä, mitä sinä enintä tiedät, yli muiden ymmärtelet." Nyt alkoi Joukahainen ladella tietojansa.
Ystävät, minä sanon vain: se oli suuremmoisesti tehty! Hän oli pyöreäliikkeinen, herkkämielinen, heleä-ääninen entinen laulaja, M. M:isti, ja hän meni, liikutettuna puristettuaan Söderlingin ja Söderlingskan kättä. Söderlingska niiasi syvään, ja hänen leukaansa repi.
Kerättyäni, mitä sain niiltä, joita edelliset laulun kerääjät eivät vielä olleet laulattaneet, matkustin sieltä Röhöjärven kylään, joka on suoraan pohjasiin Uhtuosta. Siitä käänsiin länteen päin ja tulin ensin Ohtaan ja sitte Pistojärvelle, jossa taaskin eräs laulaja, Iivana nimeltä, ei millään keinon saatu laulamaan. Wuosmassa vähän matkaa Pistojärveltä oli samanlainen jäykkä mies Horna niminen.
Laulaja taas katseli tutkivaisesti Kenelmiä, tällä kertaa luomatta silmiänsä maahan. Kenelm näytti niin tyyneeltä, että voi sanoa hänen olleen hajamielisen. Kenelm ja Tom kulkivat muutamia minuuttia äänettöminä edelleen eläinlääkärin taloa kohti. Sitten Tom kuiskasi: "Eikö tarkoituksenne ollut, että noiden värssyjen piti koskea minuun tähän tähän," ja hän löi rintoihinsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät