United States or Faroe Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yhteenlyödyt pikarit kilisevät, nyt on Laskiaisen viimeinen päivä, on hulluttelijain juhlapäivä; kaikki ihmiset iloitsevat, riemuitsevat, tuskinpa on sijaa talossa kaikilla rakkailla ystävillä, ei ole yhtään surullisen näköistä, emännän ilo kaikkia hurmauttaa. Ja rouvan mies juuri tänä päivänä sai tuomionsa kapinallisuuden tähden.
Laskiaisen aikaan pysyin poissa melkein kaikista iltamista ja seurusteluista, sillä olin aivan äkkiä kadottanut halun niihin. Mieluummin jäin montakin kertaa kotia Rudolfin kanssa, ja kun hän oli pannut maata, otin minä jonkun kirjan ja rupesin lukemaan. Joskus tuli isäni luokseni vieraaksi ja me puhelimme jonkun tunnin. Luonnollisesti oli puheaineenamme parhaastaan sotaiset muistot.
Tämä oli ensimmäinen tanssihuvitus meidän kaupungissa laskiaisen perästä. Näyttää siltä, kuin olisivat hekin olleet yhtä iloiset kuin minä, koska eivät nyt enää unta muistaneetkaan. Mutta mamma yhtä mittaa vaan hangoitteli vastaan ja teki verukkeita. "Eihän sinulla ole paalileninkiä." "Kuinka ei ole, koska on valkoinen. Yhden kerranhan vaan se on ollut päälläni." "Se ei ole enää muodinmukainen."
Laskiaisen aikaan kävin tapaamassa ja nyt taas Jumalan avulla pääsin käymään kaupungissa, puhui hän. Ja jos Jumala suo, ehkä pääsen jälleen jouluna. Paras onkin kun käytte, sanoi vanhus vilkaisten Nehljudofiin: täytyy pitää silmällä, muutoin kuka sen nuoren miehen tietää, kun se elää yksin kaupungissa. Eikös mitä, vaarikulta, minun ei ole niitä miehiä. Kuin nuori tyttö hän on puhdas ja viaton.
Mutta miksi panin Pirjon päivän muistettavain asiain luetteloon ja jätin laskiaisen pois? Syy oli se, että Tolpan Pirjo ei ollut enää meidän mailla, taikakonsteillansa Pirjon päivää pilaamassa, vaan oli vielä karkumatkalla, teillä tietämättömillä. Laskiaistiistaina taasen mäkeä laskiessani katkaisin keulan lainatusta kelkasta ja sain maksaa siitä 20 kopeikkaa.
Hengenahdistaja rupesi yhä enemmän vaivaamaan, ja Juho kuoli sitten joulun aikana. Tähän ei majurin vaino loppunut. Hän tahtoi hävittää Lieksalan perinjuurin, jotta saisi rakentaa hovinsa sen sijalle. Laskiaisen aikaan ilmestyi hän taas näille maille. Pelko kulki hänen mukanaan. Olihan hänestä sanottu jo lapsena, »minne hän vaan pääsee, sieltä pahoja kuuluu». Eikä ollutkaan pelko turha.
Tiedän: Nyt viime joulustakin lähtien on: Haverisen Kaisu tammikuussa ... sitte laskiaisen aikana jo Pirisen tyttö ... kynttelin korvissa jo Anni ... Marian pyhinä Reposen tyttö ... pääsiäisenä Kaikkosen ... helluntaina Havukan Liisa ... ja... Jäi tuo viulu, niin piti tulla hakemaan... Mitähän se Myrkky sen Sohvin kansaa puuhailee, kun se näkyi täältä lähtevän. Kävin vasun hiiliä valmiiksi.