Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Joka kerta, kun André oli pitänyt puheen Finmarkenin asuttamisen tärkeydestä, lausui Lamik Rikkut, vastustamisen sijasta, ain'ijan kohta ja säntillensä hänen hyväksyntänsä ja vahvistamisensa "amen'ella". André raivostui ja polki kenttää niin että tömisi samalla, kun lappalaispoika katseli hänehen lempeillä silmillänsä, nosti kätensä ylös ja rukoili, "ett'ei hän vihastuis."
Tuhannet porot seisoivat tunturitasangoilla ja ihmetellen kuuntelivat; ja näiden suuret sarvet hopeisilta hohtelivat kuun paistehessa. "Miksi olet kulkeilla?" kysäsi Lamik Rikkut, joka ryömi ulos isänsä maamajasta. André syösti vaan sompasauvansa lumehen vauhtia vähentääksensä ja napahutti häntä sauvallansa sivutse kiitäessään.
Tuo ol' itse Loke, joka jumalaistarun palatsista alas astuneena esteellisesti nautitsi tätä nykyä. "Samelaiset!" huudahti Lamik Rikkut. "Peljätäksensä Jumalaa, täytyy tehdä syntiä; sill' ainoastaan hän, ken synteilee, pelkääpi Jumalaa. Mutta me, samelaiset, emme pelkää Jumalaa, sillä ne, joill' on henki, eivät voi synteillä.
Lappalaisten kuolleitten valtakunta oli muutettu kristittyjen helvetiksi. Saatana seisoi hänen edessään: hän katseli saatanaa silmästä sisään. "Mit' oli hän tehnyt?" Lamik Rikkut paiskahti pitkälleen permannolle, permanto luokkoutui pois hänen altaan: hän vajos alas pimeyteen.
Erityiset esteet viivyttivät kuitenkin niin, ett' Olga ja Seimke saapuivat Tromsööhön vasta paria päivää ennen, kun Lamik Rikkut oli vietävä laivaan, jok' aikoi matkata etelään päin. Seimke kiiruhti kohta paikalla lapsinensa vankihuoneelle. "Kuink' on hänen laitansa?" kysäs hän. "Hän on yhtä taipumaton," vakuutti vanginvartija, "hän ei tahdo katuen tunnustaa."
"Mit' on hän tehnyt?" Lamik Rikkut kavahti seisoalleen. Kylmä hiki valui hänen ruumiiltaan, hän riisti päskin päältään ja paljasti rintansa. Omantunnon piti sitä piiskaella. Oliko tuo joku varjo kuun paistehessa? Lamik Rikkut päästi kipeän kirkunan, raatihuoneen tornikello löi kakstoista. "Puol'yön aikaan!" jupis Rikkut, hänen polvensa lysmistyivät hänen allansa. Helvetiss' oli hän.
Radien Attschje alkoi ainoan, totisen Jumalan edestä valtaistuimelta siirtyä syrjään, ja alkehishengetkin uskalsivat enää ainoastaan pimeässä sangen hiljaa kuiskaella. Se, joka kaikist' innokkaimmin tarttui noihin uusiin kirjoihin, oli kumminkin Lamik Rikkut. Jo ensimmäisenä päivänä, jona hän U. Testamentin kätehensä sai, opetteli hän Johanneksen evankeliumin aivan ulkoa.
Ensimmäinen tunturiposti, joka tämän yhteisen hääpäivän jälkeen Kautokeinohon saapui, toi morsiuslahjan Andrélta ja hänen nuorelta puolisoltaan Lamik Rikkutille ja juuri samalla kertaa sai Andreas Thorsen seuraavat rivit: "Rakas Isä!
Joka kerta kun pispa jätti hänet hyvästi lausuen: "Jumala olkoon sinun kanssas", vastas Lamik Rikkut aina uhmeasti ja itseensä tyytyvänä: "Aivan varmaan! Minä jään tänne kaiken Jumalan voiman kanssa, ja niinpä menee pispa tiehensä ilman Jumalatta!"
Hengellisesti päihtyneinä tulivat lappalaiset ulos. Erämaan lasten fanttasiia on helposti liikutettu, ja se on synkkä kuin itse sydänyö. He riensivät ulos. Ajatuksesta tekohon on ainoastaan yks askel samelaisilla. Sanaakaan virkkamatta Lamik Rikkut ja hänen toverinsa suorivat sukset jalkoihinsa. Sukset olivat asetetut pitkihin riveihin ja vartoilivat tuoll' ulkona maamajan edessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät