Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Mutta Moskovaa koskeva osa suunnitelmasta oli jätetty muodostelematta ja riippuvaksi edellisen eli Pietaria koskevan osan hyväksymisestä. Suunnitelman nerokkaasti mietitty pääjuoni tarkotti Pietarin kaupungin hukuttamista veden alle avaamalla Laatokan puolelta pitkin Nevan virtaa tulevien vesien sulut.
Siell' oli juhla nyt linnassa keisarin, Mutta mä Laatokan aalloille kiiruhdin. Vaahtona nousin mä portista Vuoksen tuon, Lohena hyppelin läpi koskien vuon, Silloin ihmeeks' kuulin kaukana kohinaa, Imatran mahtavan pyörtehen pauhinaa. Siskoni Vellamon neidot, nuo pienoiset, Saimaan aalloissa aikansa leikkinehet, Vastaani vimmoin rientävät, kiiruhtaen, Vaipuvat verta vuotaen mun povellen.
Eikä koko maassa kaikista "pyhistä" nimistä huolimatta nykyaikana enää ole toista niin pyhää järveä kuin se, yhtä vähän kuin on toista niin suurtakaan. "Laatokan laajat laineet" sulkevat näet syleilyynsä kaksi kaunista saarta, joissa molemmissa on pyhät paikat: luostarit. Niihin vaeltavat hurskaat ihmiset hyvinkin kaukaa, keventääkseen syntikuormaansa.
Eivät ole, mutta Antti aikoo ensi syksynä mennä. Menevätkö Knuutti ja Villekin? Eivät, he lukevat vielä kotona. Kenen johdolla? Setä Jaakon. Kuka hän on? Setä Jaakko se on. Missä on setä Jaakko? Valamossa se aina on kesällä. Laatokanko? Ei Laatokan, vaan Korpijärven. Onko sielläkin Valamo? Mitä hän siellä tekee? Ka, kalaa pyytää? Eikö voisi täällä pyytää?
Ensimäinen aamuhetki oli koittanut Suomen saloille. Kalevalan kansa oli haltuunsa ottanut Laatokan ihanat rantamaat, joiden luonto vielä tuhannen vuoden perästä näyttää riemastuvan Väinämöisen kanteleen sävelistä. Siellä kuu ja päivyt taottiin, siellä taivaan kantta kalkuteltiin, siellä jumalat ja ihmiset loivat ensimäisen runomaailmansa.
Lähde pois isäsi maalta ja sukusi tyköä! komensin minä vaimolleni. Hän tuli kyyneliin lapsiensa tähden. Mutta matkalle kuitenkin ratusteltiin, sillä työn-etsoon piti lähteä. Niin tulimme tänne Laatokan rannalle, jossa paras ikäni on kulunut. Tuolla hovissa tarvittiin silloin puuseppää ja sen työhön oli minua jo varhain luontoni vetänyt, nälkä neuvonut.
Kun me tälle armaalle pysymme uskollisina, niin ei mikään kohtalo meitä voi musertaa, vaan jokainen hyökkäys on raukeava voimatonna kuin Laatokan vihaisinkin hyökyaalto Suomen puoleista rantakalliota vastaan. Onhan uskollisuus isänmaalle sama kuin uskollisuus omalle paremmalle itsellemme.
Olin kokonaan unohtaa Airolan Antin. Tahdotko vielä kuulla? Airolan Antti oli kirkossa käydessään saanut myöskin pitäjäntuvalla Laatokan näyttönumeron. "Katsos, muija", sanoi hän kotia tultuaan, "katsos mitä minä sain?" "Mitä se sitten on?" "Tämmöinen lehti vaan, jota ruotsalainen sanoo aviisiksi ja saksalainen tiitinkiksi". "No mitäs siinä on sitten hyvää?"
Aasiast' on kansan alku, Syntypaikat Syyriasta, Sielt' on vanhat vanhempamme, Entiset elosijamme, Sielt' on siirtynnä sivuitse, Kautta Kaspian meritse, Urkenit Uraalin kautta, Laajan Laatokan sivuitse, Suomen synkkähän salohon, Tänne pakkasen pajahan, Erämaahan autiohon, Siihen itsensä sijoitit, Siinä itsensä enensit, Kasvattelit kansan juurta.
Päivän Sana
Muut Etsivät