United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Uhhuh... Ja praa! Se oli löyly! Mutta nyt ei auta, minä menen järveen. Tämä on finaali... Täällä maalla jos ei parane, niin ei missään. Eikä tämä tule kalliiksi, eh-eh.» Tommola on uinut, Tommola on syönyt alasti vankan aterian. Tommola on mennyt nukkumaan. Maalaishuvilassa vallitsee hiljaisuus. Illan tuoksu nousee ruohikoista ja metsistä, laulurastaan ääni soi kaukaa.
Suloinen ja ihana oli tuo ensimäinen löyly, jolla he nyt ensikerran kylvettivät ja hautelivat kesän vaivoista uupuneita ruumiitansa, ja tuntuipa siltä kuin tuo löyly olisi kaikki ne pois pyyhkäisnyt. Syksy tuli, talvi läheni. Linnut lakkasivat laulamasta ja lensivät kauvas pois. Puiden lehdet kellastuivat ja alkoivat putoilla maahan.
Kauvan istuivat sanattomina, polvet pystyssä lattialla, kunnes Antti kysyi: »Ei taida sinullakaan olla piippua mukana, että olisi saatu savut?» Jussi raapi päätään ja vastasi: »Ei taida olla... Ja tammakin on juottamatta.» No mitäs muuta kuin istua ja odottaa. Niin he tekivätkin. Antti siinä muisteli: »Oli se hyvä löyly sinun saunassasi toissa iltana.» Jussi ei vastannut.
"Mikä täällä on kaunista ja hyvää?" "Vaikkapa sekin, kun kaikki ovat iloisia ja onnellisia ja ystävällisiä, kun kaikki saavat olla terveitä ja pysyvät hyvällä tuulella, kun lapset ovat kilttejä, kun niiden posket punottavat niinkuin sinun ja silmät loistaa, ja kun on kaunis näköala tuonne järvelle ja noin täyteläinen ruispelto, ja on hyvä hevonen niinkuin teillä ja hyvälypsyisiä lehmiä ja aina, milloin vain tulee, on puhtaat huoneet ja siisti pihamaa ja makea saunan löyly matkavaarinkin kylpeä, ja hiekkapohjainen uimaranta, ja näinpähän teillä kerrankin veneen, joka ei vuoda."
Mutta vetreiksi se löyly taas jäsenet hauteli ja rauhalliseksi tunteeksi oli lientynyt raukea väsymys. Syötiin iltanen, kalaa, leipää purren ja sitä piimällä kostuttaen, eikä siinä monta sanaa vaihdettu, kunnes nuorin pojista, kaksitoista vuotias, pysäytti leukansa, herkisti korviaan ja ikäänkuin peljäten äänettömyyttä katkaista, kuiskasi: Jo höyry hätkättää!
Mutta hänellä ei ollut mitään. Hänen silmänä iskivät tulta ja hän kirosi karkeasti. Mennään sitten, hän sanoi. Lyödään löyly kauppiaalle. Hän meni. Porstuanovi paukkui hänen perässään niinkuin tykinjyske. Sinä yönä antautui hän ensi kerran kauppiaalle. Viha oli ensimmäinen itsenäisen henkisen elämän oire Jaanassa. Myöhemmin tuli lisäksi toinen, nimittäin ylenkatse.
Istumme lauteilla, vastojen hautuessa, suloisessa lämpimässä, ennenkuin löyly vielä on lyöty. "Olisin minä kuitenkin tahtonut siellä juhlilla yhden laulattajan lauluja kuunnella," jatkoi siinä Konttisetä. "Olisin vielä kerran tahtonut kuulla niiden etelän tyttöjen kuoroa." "Missä te heidät kuulitte?" "Ka, oletpa kuullut sinäkin ja nähnyt, koska sitä äänesi vieläkin värähtää.
Siitä juohtui kylpy mieleen, vasta ja hyvä löyly. Nyt täytyi nauraa melkein ääneen! Hän heitti itsensä selälleen, oikaisi toisen käsivartensa ulos sivullepäin, huokasi syvään, ei surun mutta nautinnon huokausta, ja painoi silmänsä kiinni. Tulkoon uni, jos tullakseen oli; ellei tullut niin sama se! Hyvällepä nyt tuntui sekä sielussa että ruumiissa.
Avojaloin ja vähissä vaatteissa juosta kimmaisevat sinne nuoret miehet pihan poikki, vanhemmat heittävät työturkin hartioilleen ja pistävät virsut jalkoihinsa. Ja kun herroja ajaa porokellossa maantietä myöten, kuuluu pienestä, mustasta huoneesta kiihkeä sähinä ja vitsojen hutkina, nousee valkoinen höyry sekä ovesta että ikkunasta, ja hajahtaa nenään koivumetsälle lemahtava löyly.
Kun miehet seuraavana päivänä tulivat Vetalaisen torppaan, ei heistä mitenkään huomannut, että he olivat olleet taistelussa. Suomalaisen saunan löyly oli puhdistanut noet ja veret; vaatteet olivat pestyt ja paikatut. He kantoivat parhaillaan eloja, kun pitäjältä tuli pari talollista torppaan kysymään, olivatko suomalaiset huomanneet, että metsät paloivat pitäjän eteläkulmalla.