Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Jos ei mennyt ois hän, Niin murskaks hänet löisin. Kumma puhe! Nyt mitä teen? Kun oikein oudot mietteet Tulevat mielehen, niin paras niist' On hyvän veikon kanssa keskustella. Toinen kohtaus. Siin' alku oli, liekö myöskin loppu? Kolmas kohtaus. Oh! neiti Sigrid! Kah kuin kalvas on hän.
Tekevätkö he ehkä pilkkaa sinun sievistä vaatteistasi! Ei, sitä he eivät uskalla. Muuten silloin minä löisin heitä. No niin, mikäs siinä sitte on ? Vaan ne ovat niin raakoja, ne pojat. Ja sitte he sanovat, että minusta ei milloinkaan tule sotamiestä. Minkä vuoksi luulet heidän sitä sanovan? He ovat kai kateellisia minulle. Sillä nehän, isä, ovat niin köyhiä, että heidän täytyy olla avojaloinkin.
Nyt tahtoisin taistella koko maailmaa vastaan. No mitä kuhnailette siinä? Ettekö tohdi tulla kaksi yhtä vastaan? ROINILA. Mene tiehesi siitä, hullu. En ole vielä ikänäni tapellut. MAUNO. Te ette tohdi, te kurjat pelkurit, ette tohdi, kun tiedätte, että yhdeksän teidän vertaistanne minä kumoon löisin. OLLI. Niin, tietäähän sen. Kyllä pohjalainen puukkoineen tappelussa aina sankari on.
Jos hän uskaltaisi hiiskua sanaakaan siitä minulle, löisin häntä vasten kasvoja". Hänen omat kasvonsa olivat niin punaiset, etten ollut koskaan nähnyt niitä eikä mitään muita kasvoja, luullakseni, niin punaisina; mutta hän peitti ne kohta taas muutamiksi minuteiksi kerrallaan, kun häntä rupesi liiaksi naurattamaan; ja kahden kolmen tämmöisen kohtauksen jälkeen jatkoi hän päivällistänsä.
Saatuansa uuden kauniin miekan Ilmarilta, hän sitä sylkyttelee, koettelee ihastuksella, niinkuin nuorukainen: »Jo minä terällä tällä Vaikka vuoret poikki löisin, Kalliot kaha jakaisin». Mestarillisella tavalla on sitten näytetty, kuinka tämä pääsankarin tulinen into myös innostuttaa, tulistuttaa kaikkea hänen ympärillään olevaa. Wäinämöinen kuulee laivansa itkevän rannalla.
TOPIAS. Sinä klöntti, lurjus, juutas! Onko tämä viisaan käytöstä? Sinä pöllö! ESKO. Jos et olisi isäni, niin löisin sinua, vasten kuonoa minä antaisin; mutta että olet isäni, niin en suinkaan sitä tehdä tahdo. SEPETEUS. Ynseys kova! TOPIAS. Esko, minä sanon sinulle: katso, etten anna sinulle hääporsaita, jaa-a minä sanon sen. ESKO. Hääporsaita. Vihani rupeaa vähitellen kiehumaan.
Olipa miekka miestä myöten, kalpa kantajan mukahan, jonka kuu kärestä paistoi, päivä paistoi lappeasta, tähet västistä välötti, hevonen terällä hirnui, kasi naukui naulan päässä, penu putkessa puhusi. Sylkytteli miekkoansa vuoren rautaisen raossa. Itse tuon sanoiksi virkki: "Jo minä terällä tällä vaikka vuoret poikki löisin, kalliot kaha jakaisin!"
Samoin teki Esakin lisäämällä, kannuansa uhkaavasti heilutellen: Ja minä kun olisin tällä kannulla vetäissyt, niin sarvet siltä olisi pitänyt katketa! Niin he alkoivat saada rohkeutta. Pelko tosin kyti alla. Esa uhkaili: Ja vaikka mikä tulisi, niin minä en pelkää... Vaikka tulisi vielä isompi härkä, niin minä vain löisin, ja sitte kun se menisi pakoon, jotta metsä vain ryskäisi.
TOHTORI. Ei kanneta vihaa semmoisesta. Kunnia voittajalle. KAUPPIAS. Niin, eihän sille mitä mahda. Onnea vaan toivotamme. Mutta oivalliset häät sinun täytyy pitää, Johannes, siitä hyvästä. Muuten katso eteesi! MIKKO. Vähälläpä hän pääsee. Minä kun olisin kauppiaan sijassa, niin laudalta hänet löisin pois. ROVASTI. No, noh! Eihän nyt kumminkaan. MIKKO. Etteikö käy laatuun, arvelee rovasti?
Hän väitti, että minä ehdottomasti löisin pääni seinään ja oikein aikalailla, ennenkuin luopuisin aikeestani, mutta elämäntyöni suhteen tunnen minä, että ennemmin saataisiin repiä minut kappaleiksikin kuin vakuutetuksi, että olen harrastanut jotakin väärää. Näyttää siltä, ettette säikähdä taistelua uuden koulun puolesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät