Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
"Minä tapasin äsken kaukaisen matkustavaisen, joka toi jotakin sinulle, Thinka!... Voitko käsittää keltä!"... Thinka pudotti kilpikankaan käsistään ja astui tulipunaisena isää kohti, mutta pudisti kohta päätänsä. "Rejerstad poikkesi tänne sitä tuomaan, hän oli matkalla ylös tuntureille... Hänen piti jättää se tänne." Kapteeni tarkasteli käärettä... "Voudin sinetti. Tuokaa sakset tänne!"
Se oli valmis antamaan meille sydämmen rinnastaan. Tietävät, että veremme on vuotava heidän edestään. Mutta mikä teidän on? Sprengtport nosti paitansa vasemman kainalon alta. Kiristä käärettä, Löfving. Kas niin, haavaa pitäisi hoitaa, mutta nyt se on mahdotonta, ja vasta ehkä ei tarvitakaan. Kuka ties! Ei, ei tiedä. Ei meistä kukaan Jumalan teitä viito.
Lounastuuli lähetti yhä voimakkaampia puuskia, pilvet kiitivät harmaan mustina taivaalla ja meri vivahti viheriäiselle... Seuraavan aamun koitteessa tuli Laderum'in vene mereltä päin, vaahdoten, niin että vesi sen ympärillä räiskyi, puoleksi täynnä vettä ja isossa purjeessa oli kolme käärettä. Heti senjälkeen syntyi eloa ja hälinää kaikkialla.
»Opettaja», huusi vierustoverini, »Leena voi pahoin, Leena pyörtyy...» Maailma musteni silmissäni, maa vajosi allani... Tytöt olivat kantaneet minut pirtinpuolelle, sillä siellä oli joutilas leveä sänky, jota sai tällaisissa tapauksissa käyttää. Siivooja asetteli juuri kylmää käärettä otsalleni, kun heräsin. »Taisi siellä olla vähän häkää», hän sanoi. »Lienee ollut», vastasin ja pyysin vettä.
Sen sanottuaan teki pieneen pulloon lääkettä, jolla kostutti käärettä ja asetti sen kostutetun kohdan Tapanin kipeän silmän kohdalle ja sitoi kääreen nenät pään ympäri. Nyt hän ojenti pullon Tapanille ja sanoi: "Kastelkaa tällä aina väliin käärettä ja huomenna yhdeksän aikana tulette tänne."
Odotushuoneeseen tultuaan näki hän lähes satakunta henkeä, melkein kaikki herrasväkeä, istuvan ympäri huonetta asetetuilla penkeillä. Tästä hän huomasi kerinneensä oikeaan aikaan ja rauhallisena istui oven pieleen ja kyynäspäänsä polviinsa varaten käsillään painoi silmänsä päällä olevaa käärettä.
Hän näki katseeni, huomasi hätäni. »Muutanko minä vielä tähän käärettä?» kysyi siivooja. »Mitä? Miltä tuntuu? Tuntuuko paremmalta?» »Tuntuuhan tuo», vastasin. »Ehkä panen vielä», hän sanoi. »Pankaa», vastasin. Mutta mitähän ne puhuivat, kun olin pyörtynyt? Mitähän sanoi opettaja? Kysyyköhän se, mitä olen tehnyt? Kyllä se varmaan kuuli, kuinka vereni löivät.
Siinä hän käsillään käärettä painaen toisella silmällään tirkisteli joukkoa, joka enimmäkseen näytti tulleen aikansa kuluksi vaan rupattelemaan toistensa kanssa eikä missään tohtorin tarpeessa. Mutta Tapanin vierellä istuva mies kysyi: "Mistä kaukaa olette?" "Olenpahan tuolta Tuhertajan kaupungin takaa", kuului Tapanin suusta hiljainen sana. "Tuhertajan kaupungin takaa! Sinnehän on matkaa!
Sillä välin tarkastaa kuningatar alinomaa kelloa laskien minutit ja ottaen sitten maljasta jääkappaleen, jota hän pitää kostutettua käärettä vastaan lapsen otsalla; nostaen pikku potilaan päätä suutelee hän tätä otsalle nähdäksensä kuinka kuuma se on. Juhlallisen totisena jatkaa rva de Silvis tarinaansa kolmesta kultaleivästä Illyrian ja Dalmatian yhdistetyn valtakunnan lailliselle hallitsijalle.
Amos oli käskenyt hänen tuoda pienen peilin muassaan, kun tulevan kerran ottaisi kääreen pois päästä, sillä hän tahtoisi kuitenkin mielellään tietää, miltä itse nyt näytti. Käärettä avattaissa, oli Amos vielä komeasti kävelevinään Marthan rinnalla; silloin asetti lääkäri peilin hänen eteensä. Taivas! mikä näky!
Päivän Sana
Muut Etsivät