Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Kantakaa hänet sisään ja pankaa hänet minun vuoteelleni! käski Stromminger, jättäen sijaa kyökin ovessa, jonka pieleen hän nojautui, kaksi miestä nosti Bincentz'in ja kantoi hänet sisään. Jos täällä vaan olisi lääkäri? parkuivat naiset, seuraten sairasta tupaan. Jos meillä ainoastaan olisi Luckard täällä, niin ei olisi hätää lääkäristä arvelivat muutamat miehet hän tiesi aina neuvoa.
Mamseli katsahti pihalla seisoessaan kyökin akkunaan ja piiat vetivät päänsä akkunasta pois, vaan mamseli kiiruhti ylös ja tuli suoraa päätä kyökkiin. "Se on pulska, tuo sisaren miehen orit!" "Kyllä siinä on konkaria", vastasi Liina. "Huh, huh, hyi, kun siellä on pilvipakkanen tänään; oikein se kynsiin kiinni ottaa!" tuumi mamseli.
Ah, nuot liekit, jotka rakkauden tuli sytyttää kyökin takkaan, eivät suinkaan ole mitään runon-liekkiä! Eversti itse valmisti punssia ja muita makeita juomia sekä teki meille sillä äärettömästi häiriötä ja haittaa; väliin hän tarvitsi paljon apulaisia, väliin kapineita, ja jopa näytti siltä, kuin hän olisi luullut, ett'ei tärkeätä tehtävää muilla ollutkaan.
Kerran sattui niin, että hän kaasi vettä juomalasiin, joka oli kyökin pöydällä, ja joi, huomaamatta, että sitä ennenkin oli käytetty. Mari kun näki, sieppasi lasin hänen kädestään. »Elkää juoko, se on herrojen lasi. Minä ikään toin pappanne kamarista ja siellä oli vieraita.» »Mitä pahaa siinä, jos herrojen lasista juo?» »Hyvänen aika, vielä te kysytte.»
Näiden kiusausten aikana oli rouvan pitkä vartalo lakkaamatta kuin luokka vaivaloisesti kumartuneena tavaralaatikkojen yli, jotka olivat kyökin lattialle nostetut.
TYYNI LEANDER johtaa Maria Martolan hellästi kyökin ovesta. LEONTJEV tulee Anton Leanderin viereen: Antón Antónovitsh, juumala rangaista, te nehnyt? juumala anta kaunis uuni, juumala rangaista, ei iihmine taarvis. ANTON LEANDER. Herr Leontjev, teille on oikke: mine ei saa raporteera. LEONTJEV liikutettuna: Antón Antónovitsh, pazvoljte vas patsalavatj! Njut kaaikki hjuvä.
Koko aamupäivän oli keittiö täynnä väkeä, ihmisiä tuli ja meni, Dora ja Julia neiti ja palvelijattaret juoksentelivat edestakaisin pakettien ja leipien kanssa ja lapset kävivät kyökin ovelta tirkistelemässä.
Vanha palveliatar katsoa tähysteli kyökin ovesta ja huusi meniää takaisin, vaan vastausta ei kuulunut. Gunhilda poistui yhä loitommalle, vaikka matka kuluikin aivan hiljalleen ja vitkallisesti.
Noin se keskusteli kahden kesken, Jumaliset, hurskaat paimenpuolet. Minä kuulin kaiken kyökin kautta, Mietin: jahka tulen suuremmaksi, Kuulemani maailmalle soitan, Täss' on heikon heikko soitelmani. Sydänyön on taasen hetki Oi kuin onkin synkkä yö! Taasen voimat viimeisetkin Vaatii multa päivätyö. Kaikkialla nukkuneita, Taikka torkkuvia vaan; Henget saattakohot heitä Rauhaisesti nukkumaan!
Paljon vaivaa meni kyökin pitämiseen niin puhtaana, kuin tämä oli. Hajdú kattaa sillä välin pöydän perähuoneessa, jolloin kahvelien ja lautasten helinä herättää vanhan herran ja ilmoittaa, että on kahvin aika. Hetken kuluttua avaa tämä oven ja astuu ulos täydessä kansallispuvussa, kannussaappaat jalassa, lyhyt viitta niskalle heitetty, paksut leikatut hiukset paljaina, täytetty piippu suussa.
Päivän Sana
Muut Etsivät