United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vanha palveliatar katsoa tähysteli kyökin ovesta ja huusi meniää takaisin, vaan vastausta ei kuulunut. Gunhilda poistui yhä loitommalle, vaikka matka kuluikin aivan hiljalleen ja vitkallisesti.
Pian olikin maisterin jotenkin kuluneet vaatteet puhtaana, ja täydessä kunnossa päälle pantavaksi. Elsan oli joutuminen myöskin lapsia pukemaan, jossa rouvakin oli avullisena. Pian olivatkin kaikki tamineissaan ja söivät suuruksensa, jonka tehtyä lähdettiin astumaan. Matka kuluikin alussa hyvin, vaan kuta pitemmälle ehdittiin, sen vaikeammaksi kävi kulku rapakoiden ja kallioiden tähden.
Uitiin ja melskottiin, kiruttiin ja naurettiin eikä tultu ylös ennenkuin huulet olivat sinisinä ja hampaat suussa kalisivat. Mentiin nyt metsään kävelemään ja kaikki he siellä etsivät ja valitsivat itselleen omat lempipaikat. Ne raivattiin risuista ja kivistä puhtaiksi ja siinäpä aika kuluikin myöhään iltaan saakka. Lehmät olivat jo kotona, kun he taas kartanolle saapuivat.
Mikkokin rupesi kertomaan vanhain ihmisten tarinoita haltioista ja niitten ihmeistä ja ennustuksista. Niitä kertoessa kuluikin yö. Päivä rupesi valkenemaan ja helakat ruskot levisivät yli taivaan. Myrskyn puhdistamat lehdettömät metsärinteetkin kumaltelivat puhtaudesta. Kultainen hohde rupesi valaisemaan pirttiäkin.
Siinä se aika kuluikin jaarikoidessa. Päivä oli jo kulunut puoleen. Arkku arkun perästä aukesi ja suu ja toinen ja sitä tehden useampi alkoi käydä. Jokainen oli pian syöntipuuhassa arkkunsa ääressä. Syödessä puheltiin niin paljon kuin syönniltä saatiin aikaa.
Milloinka sitä uusilla vastoilla kylvetään? kysyivät tytöt Reetalta. Kunhan lehti kasvaa oikein isoksi. Johan ne ovat isoja, inttivät tytöt. Me on jo talouspaikalla monta kertaa kylvettynä. No eikö se sillä vältä. Niin, vaan oikein... Kylläpähän keritään, sanoi Reeta. Kevät kuluikin jo jotenkin likelle Juhannusta. Reeta leipoi rieskataikinata ja oli tehnyt suuren kalakukonkin.
"No soudapas nyt, ett'ei aivan aamu tule, ennenkuin kotona ollaan", sanoi Martti tytöllensä, joka ikäänkuin unesta havahtuen tarttui airoihin. Pian kuluikin loppumatka ja venhe jysähti kauppamiehen laituriin. Martti itse otti lammasvasun ja Mari sai taluttaa koiraa. "Mies, onko sinulla kaloja kaupan?" huusi kauppamiehen rouva avonaisesta akkunasta.
Ainoastaan ukko oli vielä kotona kun heräsin, mutta pian hänkin suoriutui kirkkomatkalle, ja niin sain minä jäädä Loviisan kanssa kotimieheksi. Hupaisesti kuluikin meiltä päivä, puhellessa milloin mistäkin.
Lääkäri oli hyvin hyvillänsä tutkittuansa imettäjän ja lapsen tilaa. Hra Jansen oli tämän keskustelun aikana seisonut erillänsä. Kun olivat lähtemäisillään huoneesta oli hän ikäänkuin vastoin tahtoansa katsellut kehdolle päin. Tätä kohtaa tohtori pani muistiin. Aika kului kuin kuluikin kartanossa.
Samahan hänelle olisi ollut, jos hänen aikansa kuluikin, kun siitä rahan sai, jota hän tarvitsi, eikä hänellä ollut mitään syytä sääliä Esterin kukkaroa, vaan hänet valtasi rehellinen suuttumus sen vuoksi, että hän Esteristä oli alussa niin paljon toivonut ja toivo sitten surkeasti petti.