United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minäkin olen kuullut, että Kolisella on uusi ja kummallinen kello, missä se nyt on?" sanoi joku kirkkomies. "Kyllä kaiketi se on niin koreasti herennyt käymästä", ehätti Tiitus sanomaan, nauraa wirnistellen. "Kuulithan sen, ettei se ole ... mutta eihän sitä toki kaikille luuletko tapuliin pääsewäsi?" sanoi suntio ja hän oikein wapisi hätäymisensä tähden.
Elisan paon pidän luonnollisena; sitä en millään ehdolla tahdo estää. Mutta kuulithan sinä, mitä äsken kerrottiin, että joko minä tahi kaikki muut kartanossa ovat myytävät. Miksi en silloin uhraisi itseäni. Isäntäni on aina tarvitessa löytänyt minut paikaltani; en ole vielä koskaan hänen luottamustansa pettänyt, enkä aio sitä vast'edeskään tehdä.
Mutta Maria riensi heittäytymään riitelevien väliin. Hän oli jo nostanut käsivartensa, kun Löfving salamana ryntäsi sisään ja viskasi Martin syrjään. Olisipa edes tuo jäänyt sinulta tekemättä, huusi hän. Oletko mieletön, Martti, kun ryntäät turvatonta vankia vastaan. Kuulithan, että hän seurasi neitiä suojelusvartiana.
HEIKKI. Huoli siitä, kuulithan että hänellä on satatuhatta. VALTER. Tuolla toisella on yhtä paljon. Miksi et pidä itseäsi esillä? HEIKKI. Juuri nyt lähdenkin valloitusretkelie. TOINI. En tiedä onko sopivaa, että näin nuori tyttö kävelee kahdenkesken nuoren herran kanssa? HEIKKI. Olkaa huoletta, neiti, minä henkeen ja vereen asti tulen puolustamaan teidän kunniaanne, jos niin vaaditaan.
He olisivat kenties vielä paljon toisilleen puhuneet, vaan nyt tuli majuri kiireesti heidän luoksensa. «Oletko sinä riivattu, Klaus, kun et tanssi? Kaikki nuoret herrat rupeevat jo hätäilemään«. Klaus nousi. «Jos Maria suvaitsee niin muuten en tanssi«. «Kuulithan itse, mitä Maria vastasi kreiville« sanoi majuri, mutta tuskin hän sai sanansa sanotuksi. Hän hämmästyi.
EXTON. Kuulithan, mitä sanoi kuningas? "Mull eikö ystävää, ken pelastaisi Mun tästä elävästä pelosta?" Niin kai se oli? PALVELIJA. Niin ne kuului sanat. EXTON. "Ei ystävää?" hän sanoi kaksi kertaa, Ja kaksi kertaa painolla sen toisti. Niin, eikö totta? PALVELIJA. Totta, niin hän teki.
"Kuulithan jo, ett'ei Kasperi saa sinun kirjojasi enään nähdäkään, sitä vähemmän repiä, siitä selvästä syystä, kun Kasperin täällä ollessa ei oteta kirjoja käsille ollenkaan." "Eikö Annikaan saa minun kanssani kirjoja lukea?" "Kun Kasperi ei ole vaan täällä, niin saatte Annin kanssa lukea kirjoja vaikka kuinka paljon."
No, koska tahdot nähdä, millainen mies minä olen, niin tällainen minä olen ja Paavo kaasi vielä toisenkin. Istukaahan. Ei ole aikaa, vene odottaa tuolla tuomarin niemessä. Mitäs kuuluu muuten? Mitäkö kuuluu? Kuulithan sen jo äsken tuolla kirkossa, mitä kuuluu. Sinulla on hyvä renki, joka näkyy tekevän työtä isäntänsäkin edestä. Vaan kuka se on tämä vieras?
Vastuksetta, taistelutta se ei mene, mutta onhan ihanaa taistella aatteen puolesta, on ihanaa kaatua ja kuoliakin, jos tarvitaan, sanoi Robert tyynesti ja varmasti. Mutta sano, Robert, sano, kuka nyt voisi tahtoa ja mistä syystä? tiukkasivat tytöt yhä. Niitä on, jotka suorastaan vihaavat Snellmania! kuohahti Lauri. Kuulithan itse Kuopiossa.
"Joutilaina," matki Pekkolainen, "ovat vaan niin komeiksi paisuneet tähän-aikaan, etteivät viitsi tehdä työtä ollenkaan kohtuus palkoilla." "No antakaa vaan halkojen hakkuuta, niin hakkaan teille kyllä kuudenkymmenen pennin palkasta sylen!" "Ei meidän nyt tarvita halkoja." "Jotain muuta työtä sitten." "Kuulithan sinä jo kun minä sanoin, ettei minulla nyt ole mitään työtä antaa."