Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Kuulin kerran kulkiessa Tämän maailman majassa Napisevan naisen nuoren, Valittavan varpu raukan: "Miks ei suonut suuri Luoja, Ukko ylhäinen osannut Panna naista parrakkaaksi, Tehnyt leukaa leuvakkaaksi?" Tuohon sattui saaren Matti Kujerrusta kuulemahan, Valitusta varpu raiskan. Se tuohon selon selitti, Lohutusta lainaeli: "
HAKON. Niin totta, kuningas kuin KNUUTI. Suosiolla Olette, teidän armonne, mun suonut Vapaasti puhua; siis pyydän loppuun Mua kuulemahan. Teidän armonne Suloista Valpuria rakastaa Se luonnollist' on; hän on ihana. Te Aksel Thordinpoikaa vihaatten Se luonnollist' on; hän se onnellinen. Te toki voittavanne luuletten Se luonnollist' on; tehän voimallinen.
Katkaisipa sävel lapsileikin: Perhe veisull' alkoi ylevällä Ylistellä juhlan sankaria; Autuaasti sointui sävelvirrat Leimuavan liekin ympärillä. Juhlavirren kuminakin taukos, Niinkuin koski lampehen laseikse Kuulemahan hongikon humua: Perhe-vanhin äänell' arvoisalla Pöydän äärell' luki Raamatusta Jaloimmasta Isän armotyöstä. Kiitokset ja rukouspa päätti Vanhuksen vakavan palveluksen.
Louhi, Pohjolan emäntä, itse päätyi ikkunahan. Katsoi tuonne salmen suuhun, sanan virkkoi, noin nimesi: "Mi tuolla tuli palavi, tuolla saaren salmen suulla? Pieni on sotatuliksi, suuri nuottavalke'iksi." Itse poika pohjolaisen pian pistihe pihalle katsomahan, kuulemahan, tarkasti tähyämähän: "On tuolla joen takana mies kempi kävelemässä."
Tapiolan tarkka ukko, ja kaikki Tapion kansa kulki vuoren kukkulalle soittoa tajuamahan. Itseki metsän emäntä loihe koivun konkelolle kanteloista kuulemahan, iloa imehtimähän.
Ja sielut, jotka hengityksestäni näkivät, että vielä eloss' olin, nyt kalpenivat iki-ihmetellen. Kuin juostaan kuulemahan uutisia viestiltä, lehvää öljypuun mi kantaa, välittämättä väen tyrkinnästä, niin sielut onnelliset nuo nyt kiintyi mun kasvoihini, melkein unhottaen, heill' että kulku oli kaunistumaan.
Näin valo tuo; ma ensin katsoin häneen ja sitten käännyin valtiattareeni, mut molemmista hämmästyin ma heistä. Näät hymy paistoi hänen silmistänsä sellainen, että luulin katsovani ma pohjaan autuutein ja Luojan armon. Iloisna näkemään ja kuulemahan lisäsi henki äskeiseen nyt jotain niin syvällistä, etten ymmärtänyt.
Se on niitä varten varattu. Joukon oli markkinoilla lumonnut. Ei ole siitä ollut itseensä poika ... unissaan haastaa ja hourii usein. Nähdä tekisi mieleni vielä kerran. Lähdemme, naiset, kerran Kontojärvelle katsomahan, kuulemahan. Eivät päästä meitä miehet ... kielto on kova. Salaa lähdemme, kun ovat miehet kevätkalaan menneet, silloin lähdetään. Emme tietä tiedä...
Veikko rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan. "Hyvä veikko, kaunis veikko, Lunasta minua täältä!" "Millä mä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?" "Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinpäivinäni, Kolme ruunoa hyveä; Pane yksi lunnnahiksi."
Sulho rannalle laseksen Kujerrusta kuulemahan, Valitusta vaatimahan. "Hyvä sulho, kaunis sulho, Lunasta minua täältä!" "Millä mä sinun lunastan, Kun onpi vähä varoa?" "Olipa sinulla ennen, Oli ennen aikoinani, Minun kasvinpäivinäni, Kolme laivoa hyveä; Pane yksi lunnahiksi."
Päivän Sana
Muut Etsivät