Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Se oppi, joka sielut taluttaa Pois synkäst' ahdistuksen alhosta, Taas häväistään, ja tunnustajat sen Taas poljettu on hengen-orjuuteen. ANTTI. Sä, vanhus, hourailet, kun tärttänyt Et kuunnella kun sanoin: "voitollisna" Kuningas kuoli voitti kuollessaan! Ah, voitollisna, sepä suloisinta! Kuink' autuas on elää sankarina, Vaan autuaampi kuolla voittajana.
Hänen suorasanaisista kaunokirjallisista tuotteistaan ovat Kuun tarinat huomattavimmat. Useat hänen tieteellisistä tutkimuksistaan, kuten Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus ja Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet, jäivät kesken hänen kuollessaan , mutta on ne sitten itsenäisesti jatkettuina ja täydennettyinä julaissut hänen poikansa, prof.
Onhan itse vertaus taivaasta ja tähdistä mitä tavallisin eikä ole uutuudella pilattu runon kolmas ja viimeinen säejaksokaan, jossa tekijä pyytää luojaansa luomaan hänelle edes yhden tähtösen hänen yöhönsä, että hän voisi seurata sitä iloiten elonsa tiellä ja vielä kuollessaan katsoa siihen. Ei: se johtuu runon rytmistä, kuten aina Kramsun lyriikassa.
Omiinsa hukkuu kuollessaan, Ken tääll' ei huku omistaan. Ei Jesuksess' saa elämää, Jos kaikki oma pois ei jää. Ei yhdessäkään toisessa ole autuutta. Kuolo pian silloin tulee, Kun en luule, Armon ajan lopettaa; Tuomion pitää pian aivan Herra taivaan; Raamattu sen opettaa. Ei nyt enää ole aikaa Tässä paikkaa Pahuudessa paatua: Nyt on aika synnin suosta Nousta, juosta, Kalliolle kohota.
Ja sehän oikeet' on elämää, Miss' aate aattehen synnyttää Ja alati taistellaan: Ja mitäs siitä, jos uhrataan Tää elo, jos vaan kuollessaan On varmana voitostaan. Jos kerran elää ja kuolla saa Ja työtä tehdä ja rakastaa Ja vielä on isäinmaa: Mit' oisi onnea suurempaa Maan lapsen halvan saavuttaa! Oi Suomi, Synnyinmaa!
Vaan nyt viime kesänä eli v. 1728 on Olli päässyt linnasta ulos sillalle, josta tuiskahti virtaan ja hukkui, ja sen perästä ei ole toista enää hankittu. Muuta emme tiedä Savonlinnan mustasta oinaasta, joka vasta kuollessaan tuli kuuluisaksi ja pantiin kirkon-kirjaan. Kenties se ei ollutkaan aivan epäkirkollista alkuperää.
Vihdoin kuulin hänen menneen naimisiin. Olin epätoivoon joutumaisillani. Minä rupesin epäilemään kaikkia ihmisiä, kun kuulin, että ainoa, johon luotin, oli ollut minulle uskoton. Sittemmin kuulin, että Vilholle oli valehdeltu karanneeni korpeen ja kuolleeni siellä nälkään ja kylmään. Noidan luona oleskelin nuoruuteni ajan ja opin hänen taitonsa. Kuollessaan hän jätti minulle omaisuutensa.
Lykurgos lähetti sen vastauksen kirjeessä Sparttaan, mutta ei itse enää koskaan palannut sinne, että kansa valansa tähden aina pitäisi hänen lakinsa muuttamatta. Kuollessaan määräsi hän tuhkansa mereen hajoitettavaksi, ett'eivät sparttalaiset ehkä sillä tavalla koettaisi päästä valastansa, että veisivät hänen jäännöksensä Sparttaan.
Muutamalla sanalla Lemminkäinen kuollessaan ilmaisee syvää luottamustaan äitinsä rakkauteen, paljastaen samalla oman uskollisen tunteensa häntä kohtaan: Ja kun äiti on hänet kuolleesta herättänyt, muistaa hän pian rakkautensa Pohjan neitoon, jonka puolesta hän on niin paljon kärsinyt: joissa sanoissa monikko vain on jonkunlainen pluralis modestiae.
Keisari Gallus sanoi kuollessaan: "Jos se on eduksi Rooman kansalle, niin iske." Kurottaen kaulaansa, Septimus Severus sanoi kuolinhetkellään: "Jollei minulla enää ole mitään tekemistä, niin antaa mennä." Ja samallaisia lausuntoja voisi luetella vaikka miten paljo.
Päivän Sana
Muut Etsivät