United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun Porthos ja Aramis riisuivat hänen päältänsä, toivossa ett'ei haava ollut kuolettava, putosi paksu kukkaro hänen vyöltänsä. D'Artagnan otti sen ylös maasta ja ojensi lord Winter'ille. Mitäs peijakasta luulette minun sillä tekevän? kysyi englantilainen. Toimittakaa se hänen perheellensä, sanoi d'Artagnan. Hänen perheensäkö välittäisi noin mitättömästä summasta!
Athos ensimäisenä tappoi vastustajansa; hän oli antanut vastustajallensa vaan yhden piston, vaan, niinkuin hän jo ennakolta oli sanonut, oli pisto kuolettava; miekka näet lävisti sydämmen. Porthos oli järjestyksessä toinen, joka kaatoi miehensä tantereelle; hän oli lävistänyt hänen reitensä.
Uneksuinpa, että Canzio oli jo kasvanut suureksi, lähtenyt etäiseen kaupunkiin, ja minun saavutti kuolettava kaipaus: mailmani seisoi käärittynä pilviseen, loppumattomahaan iltaan. Vihdoin palasi hän kuitenkin, mutta sillon astui vuorilta alas eräs kauhistava ryövärvaimo ja tahtoi hänen ryövätä meiltä pois. Tuskallinen oli hetki.
Mutta sehän olikin luonnollista. Annahan oli vain luvannut ilmoittaa hänelle, milloin hän saisi kirjoittaa. Ja nyt oli tuo lupa tullut. Muutaman viikon perästä Anna aikoi palata kotiin, mutta sitä ennen täytyi kaikki olla selvillä. Kirjeessä oli paitsi sitä helpompi puhua kaikki. Mutta mikä raskas, kuolettava paino taas laskeutui hänen mielelleen. Hart keräsi kaikki voimansa.
Hän oli taas vajonnut hiljaiseen miettimiseensä, mutta yhtäkkiä sanoi hän: Tulkaa, tulkaa! Syvyys vetää minua puoleensa! Miten sinun on laita, Fabiani? kysyin minä häneltä ja otin häntä käsistä kiinni. Minulla on täällä, sanoi hän ja laski kätensä sydämensä kohdalle, paha, joka on minun kuolettava! Pahako, toistin minä, pahako, eikä parannuksen toivoa? Ei toivoa!
Antti puolestaan oli varma ja lujasti vakuuttunut kaikesta siitä mitä puhui ja mitä tahtoi tehdä. Ja kaikki hänen aikeensa liikkuivat niin selvissä, niin suurissa piirteissä, ettei mikään epäilyksen kuolettava kysymys näyttänyt koskaan likellekään päässeen. Nyt vasta oli Antti entisellään.
Usein saa tuntea henkistä nälkää, sielu kaipaa jotain hengen ravintoa, se ikävöi ja kaihoaa, ja, saamatta tyydytystä, turtuu, silloin tuntee vaistomaista pelkoa, kuolettava yksinäisyys ahdistaa rintaa ja ellei noita tunteita tavalla tai toisella saa karkoitetuksi, seuraa hengen tylsyminen ja mielipuolisuus. Kukin pitkällistä yksinäistä vankeutta kokenut varmaankin on tällaista saanut kokea.
Hänellä ei silloin olisi mitään oikeutta odottaa itsellensä osaa Kristuksen ansiosta. Tässä tapauksessa, minä ajattelin, täytyy varmaankin jok'ainoan sielun tulla kadotetuksi, sillä eihän koskaan ole ollut sitä miestä, joka on tehnyt kaikki, mitä hän on voinut taikka välttänyt kaikkia, mikä väärää on. Oi, mikä kuolettava oppi tämä synnin kiusaamalle sielulleni oli!"
En sanonut mitään, rukoilin vain jumalaltani hänelle kostoa. "Häntä suututti, että niin levollisena kärsin hänen raivonsa. "Hän ei tietänyt, että Syphax kantoi vyössään jumalaansa käärmeen muodossa. "Hän tuli eräänä aamuna vuoteeni luo ja näki käärmeen kaulassani. "Hän pelästyi. Sanoin, ettei sen purema ollut kuolettava, mutta kenties sen kosto.
Minä tarkastelin tavattoman suurta, vanhaa naaraskarhua ja huomasin kaksi päivää sitten ampuneeni alaleukaan, niin että muutamia hampaita oli pois kirvonnut; äskeinen kuolettava luotikin oli ensin sattunut turpaan ja sitten vasta sydämeen tunkeutunut."